ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 110




                                               

Järvisieni

Järvisieni on sarveispiisieniin kuuluva sienieläin. Järvisieniä esiintyy nimestään huolimatta ympäri maailman niin murto- kuin virtaavissa ja seisovissa vesissä. Suomessa lajia esiintyy koko maassa, vesistöjen pohjassa tai kiinnittyneenä vesirake ...

                                               

Kalkkisienet

Kalkkisienet ovat pienikokoisia merten matalien vesien sienieläimiä, joiden tunnusmerkkinä ovat kalsiitista tai aragoniitista muodostuneet spikulat eli neulamaiset ulokkeet. Kalkkisieniä tunnetaan 400 lajia ja ne ovat pienin sienieläinten luokka. ...

                                               

Lasisienet

Lasisienet ovat melko harvinaisia, hauraita ja pitkäikäisiä merten sienieläimiä, joiden runko muodostuu lähes puhtaasta silikaatista muodostuneista neulamaisista rakenteista. Rungon halkaisija voi olla jopa metrin mittainen ja niiden pehmytosat m ...

                                               

Pesusieni

Pesusieni on sarveispiisieniin kuuluva sienieläin. Pesusieniä esiintyy pääasiassa Välimeressä. Merenpohjassa elävä pesusieni on väriltään harmaa ja muodoltaan möhkälemäinen. Pesusieni on saanut nimensä kaupallisen käyttötarkoituksensa mukaan; pes ...

                                               

Sienieläimet

Sienieläimen perusrakenne on säkkimäinen ns. askoni-tyyppi, jossa varsinaisia kudoksia ja elimiä ei ole. Tyvi tai jalka on yleensä kiinni kasvualustassa, ja vastakkaisessa päässä on suuaukko. Keskelle jäävän ontelon sisäpinnalla on kaulussiimasol ...

                                               

Sukkulamadot

Sukkulamadot on eläinkunnan pääjakso. Molemmista päistä suipoilla lajeilla on valeruumiinontelo. Jaokkeisuutta ei ole, mutta ihoa peittävässä sitkeässä kutikulassa voi näkyä renkaisuutta. Verenkierto- ja hengityselimistöä ei ole. Ruokatorvea ympä ...

                                               

Amerikkalainen sydänmato

Amerikkalainen sydänmato on nisäkkäiden sydämessä loisiva, sydänmatotaudin aiheuttava sukkulamatolaji. Se on erityisesti koiran loinen, mutta tartuntoja on tavattu harvakseltaan myös kissalla, sudella, kojootilla, ketulla, fretillä, merileijonill ...

                                               

Anisakis

Anisakis on merinisäkkäissä ja kaloissa loisiva sukkulamatojen suku. Tunnetuin ihmisellekin sairautta aiheuttava laji on Anisakis simplex. Sukkulamadon saastuttaman raaan kalan tai mustekalan syöminen voi aiheuttaa anisakiaasi-sairauden. Sairautt ...

                                               

Ankeroiset

Ankeroiset ovat sukkulamatoihin kuuluvia selkärangattomia, joista monet ovat pahoja viljelykasvien tuholaisia. Ne ovat pieniä matoja, jotka imevät kasvien nesteitä. Ne elävät kosteassa maassa. Heimoon kuuluu maailmanlaajuisesti yli 20 sukua. Kasv ...

                                               

Brugia malayi

Brugia malayi on ihmis- ja eläinloinen, jonka vektoreina toimivat hyttyset. Loinen aiheuttaa ihmisten lisäksi filariaa ainakin apinoilla ja kissoilla. Brugia malayi yksi kolmesta rihmamadosta, joka aiheuttaa ihmisessä elefanttitautia eli elefanti ...

                                               

Brugia timori

Brugia timori on ihmis- ja eläinloinen, jonka tunnistettiin vasta vuonna 1977, ja sen päävektorina toimii Anopheles barbirostris -hyttynen. Brugia timori yksi kolmesta rihmamadosta, joka aiheuttaa ihmisessä elefanttitautia eli elefantiaasia, mutt ...

                                               

Dirofilaria repens

Dirofilaria repens on loinen, joka leviää hyttysten välityksellä eläimestä toiseen. Sen aiheuttamat oireet ovat lieviä. Koirilla toukat havaitaan verenkierrossa muiden tutkimusten yhteydessä. Toukka kehittyy aikuiseksi puolessa vuodessa. Naaras o ...

                                               

Hakamato

Hakamato on koirilla, kissoilla, susilla ja ketuilla sisäloisena esiintyvä sukkulamato. Yleisimmät hakamadot ovat koiran hakamato ja koiran ja kissan hakamato. Eläimeen hakamato pääsee joko ihon tai suun kautta, josta se kulkeutuu suolen limakalv ...

                                               

Kihomato

Kihomato on ihmisen suolistossa elävä sukkulamatoihin kuuluva loinen. Koiras on noin 0.5 senttimetriä ja naaras noin senttimetrin pituinen. Kihomato käyttää ravintonaan suoliston ravinteita, erityisesti glukoosia. Tieteellisen nimen enterobius on ...

                                               

Koiran suolinkainen

Koiran suolinkainen on sukkulamatoihin kuuluva koiran loiseläin, jota tavataan koko maailmassa. Aikuinen suolinkainen on 9–18 sentin pituinen, kellanvalkoinen mato, joka elää koiran suolistossa. Madon toukkavaiheet tunkeutuvat koiran verenkiertoo ...

                                               

Piiskamadot

Piiskamadot ovat piiskamaisia sukkulamatoja, jotka elävät loisina eläinten paksusuolessa. Ne ovat toisesta päästä paksuja ja ohenevat suhteellisen tasaisesti ohueksi "piiskaksi". Ihmisen paksusuolessa elävä piiskamatolaji on Trichuris trichiura. ...

                                               

Ranskalainen sydänmato

Ranskalainen sydänmato on koiraeläinten sydämessä loisiva, sydänmatotaudin aiheuttava sukkulamatolaji. Se on lankamainen mato, joka elää isäntäeläimen keuhkovaltimossa ja sydämen oikeassa kammiossa. Loisten väli-isäntinä toimivat etanat. Pääisänt ...

                                               

Suolinkainen

Suolinkainen on sukkulamatoihin kuuluva loiseläin, jota tavataan koko maailmassa. Suolinkainen on lapamadon ohessa toinen Suomessa esiintyvistä vaarallisista loiseläimistä, jotka voivat tarttua ihmiseen. Yhdysvaltain CDC:n mukaan noin 807 miljoon ...

                                               

Trikiini

Trikiinimato eli trikinella on sukkulamato, joka voi loisia kaikissa lihaa syövissä eläimissä, myös ihmisessä. Loinen leviää eläimestä toiseen, kun loisen toukkia sisältävää puutteellisesti kuumennettua lihaa syödään. Lihan kuumentaminen sisälämp ...

                                               

Wuchereria bancrofti

Wuchereria bancrofti on ihmisparasiitti, jonka vektoreina toimivat hyttyset. Wuchereria bancrofti on yksi kolmesta rihmamadosta, joka aiheuttaa ihmisessä elefanttitautia eli elefantiaasia. Kyseinen tartunta arvioidaan olevan noin 200 miljoonalla ...

                                               

Väkäkärsämadot

Väkäkärsämadot on eläinkunnan pääjakso. Tunnetut tuhatkunta lajia elävät aikuisvaiheessaan loisina selkärankaisten suolistossa. Toukkavaiheen väli-isäntinä toimivat puolestaan niveljalkaiset. Ruumiin etupäässä on ulos työnnettävä, sylinterinmuoto ...

                                               

Neoechinorhynchus rutili

Neoechinorhynchus rutili on Neoechinorhynchida-lahkoon, Neoechinorhynchidae-heimoon ja Neoechinorhynchinae-alaheimoon kuuluva meri-, murto- ja makeissa vesissä elävä väkäkärsämatolaji. Müller kuvasi sen alun perin tieteelle vuonna 1780 nimellä Ec ...

                                               

Araukariat

Araukariat on araukariakasvien heimoon kuuluva havupuusuku. Siihen kuuluu 19 lajia ainavihantia puita, joita esiintyy luonnonvaraisena hajanaisella alueella eteläisellä pallonpuoliskolla Etelä-Amerikassa, Australaasiassa sekä joillakin Tyynenmere ...

                                               

Akvaariokasvit

Akvaariokasvit ovat huonekasveja, joita kasvatetaan akvaarioissa. Joillekin akvaarioharrastajille kasvit ovat pääosassa, puhutaan erityisesti kasviakvaarioista. Monille kasvit ovat akvaarion sisustuselementti. Monet kalalajit kaipaavat kasvitihei ...

                                               

Ammanniat

Ammanniat on punavartisten vesikasvien suku. Siihen kuuluu 25–30 lajia, joita tavataan Euroopassa, Australiassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikoissa. Niillä on punertavat lehdet ja köynnöstävä kasvutapa. Monia ammannialajeja käytetään akvaariokasv ...

                                               

Bakopat

Bakopat eli rasvalehdet on ratamokasveihin kuuluva vesikasvien suku. Siihen kuuluu 70–100 lajia. Joitakin lajeja käytetään rohdoskasveina: ihonhoidossa tai älylääkkeinä eli nootropiineina. Bakopien suvussa on myös suosittuja akvaariokasveja. Niil ...

                                               

Hienoviuhkalehti

Hienoviuhkalehti eli jättiviuhkalehti eli isoviuhkalehti on viuhkalehtikasvien heimoon kuuluva kasvilaji, jota monet pitävät akvaariokasvina. Hienoviuhkalehteä on akvaariossa helppo kasvattaa pistokkaista. Hienoviuhkalehden valontarve on runsas, ...

                                               

Ituluikka

Ituluikka on luikkien sukuun kuuluva kasvilaji. Sitä kutsutaan myös nimellä tupsuneulaheinä, joka on hieman harhaanjohtava nimi, sillä laji ei kuulu heinäkasvien heimoon, vaan sarakasvien heimoon. Ituluikan varret ovat poikkileikkaukseltaan leveä ...

                                               

Jaavansammal

Jaavansammal on upoksissa kasvava pehmeä sammal, joka on helppohoitoisuutensa takia suosittu akvaariokasvi. Kasvin tieteellisestä nimestä on epäselvyyttä. Jaavansammal ja singaporensammal sekoitetaan usein toisiinsa Jaavansammalella on ohuet, 2-4 ...

                                               

Karkeaviuhkalehti

Karkeaviuhkalehti eli karheaviuhkalehti on monivuotinen, juurakollinen viuhkalehtikasveihin kuuluva vesikasvilaji. Se kasvaa alkuperäisenä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa: Yhdysvalloissa, Kanadassa, Brasiliassa, Argentiinassa, Paraguayssa ja Uruguay ...

                                               

Keiholehdet

Keiholehdet on vesikasvien suku, jonka monet lajit ovat suosittuja akvaariokasveja. Joidenkin lajien meheviä juurakoita käytetään ravinnoksi Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa. Suvun lajit risteytyvät helposti. Suomessa elää kaksi keiholehtien su ...

                                               

Keihäslehdet

Keihäslehtien lehdet ovat keihään muotoiset, tummanvihreät ja melko paksut. Suurimpien lajien lehdet kasvavat yli 80 cm pitkiksi, pienin on kääpiökeihäslehti Anubias barteri var. nana, jonka lehdet jäävät alle 6 cm pitkiksi, 3 cm leveiksi. Kasvi ...

                                               

Kelluskeiholehti

Kelluskeiholehti on sarpiokasvien heimoon, keiholehtien sukuun kuuluva kasvilaji. Kelluskeiholehti on vesikasvi, kuten muutkin keiholehtilajit, ja kasvaa usein kokonaan veden alla. Kelluskeiholehti muistuttaa pystykeiholehteä ja lajit voivat myös ...

                                               

Kidusruohot

Kidusruohot eli vedensuosikit on kosteiden paikkojen kasvien suku, jonka monet jäsenet ovat suosittuja akvaariokasveja, koska ne kasvavat nopeasti ja tarjoavat monien lajien kaipaamia tiheikköjä. Ne ovat alun perin kotoisin Aasiasta, mutta ovat a ...

                                               

Kriinumit

Kriinumit on narsissikasvien suku, johon kuuluu noin 100 lajia. Ne kasvavat sipuleista ja kasvattavat komean kellomaisen kukan lehdettömän kukkavarren päähän. Lehdet ovat sileälaitaiset, pitkulaiset. Kriinumeita kasvaa tropiikissa jokien ja lampi ...

                                               

Melalehdet

Melalehdet on vesikasvisuku, jonka monet jäsenet ovat suosittuja akvaariokasveja. Melalehdet elävät luonnossa trooppisilla vesialueilla Aasiassa ja Uudessa-Guineassa. Suvussa on noin 50-60 lajia.

                                               

Vallisneriat

Vallisneriat on lämpimien alueiden vesikasvien suku, jonka monet jäsenet ovat suosittuja akvaariokasveja. Suvussa on 6–10 lajia. Ne leviävät rönsyistä ja muodostavat joskus laajoja vedenalaisia niittyjä.

                                               

Verkkolehdet

Verkkolehdet on vesikasvisuku, jonka monet jäsenet ovat suosittuja akvaariokasveja. Verkkolehdet elävät luonnossa trooppisilla vesialueilla Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa. Sukuun kuuluu 45–50 lajia ja ne risteytyvät helposti, joten lajinmäär ...

                                               

Vesimiekat

Vesimiekat eli miekkalehdet tai vitasarpiot on sarpiokasveihin kuuluva märillä paikoilla viihtyvä kasvisuku. Niitä kutsutaan myös miekkakasveiksi. Suvussa on noin 25 lajia. Sen monet jäsenet ovat suosittuja akvaariokasveja.

                                               

Vesitähdikit

Vesitähdikit on kosteiden paikkojen kasvien suku, jonka monet jäsenet ovat suosittuja akvaariokasveja. Vesitähdikit ovat kotoisin Aasiasta, mutta akvaariokaupan myötä niitä on levinnyt muuallekin. Suvussa on noin 125 lajia, joista noin 40 on vesi ...

                                               

Viuhkalehdet

Viuhkalehdet on toinen viuhkalehtikasvien kahdesta suvusta. Ne ovat vedessä kasvavia ruohoja, joilla on juurakko ja kelluvia varsia. Viuhkamaiset, haaraiset lehdet muodostavat rennon varren ympärille kiehkuroita. Joitakin viuhkalehtiä pidetään ak ...

                                               

Ärviät

Ärviät kasvavat kokonaan veden alla, vain kukat kohottuvat vedenpinnan yläpuolelle. Ärviän varsi kiemurtelee pitkinä köynnöksinä ja hienoliuskaiset lehdet ovat kiehkuroina. Pienet kukat ovat ylimpien lehtien hangoissa.

                                               

Dioncophyllaceae

Heimon kasvit ovat kiipeileviä köynnöksiä tai harvemmin pensaita, joiden ensimmäiset lehdet sijaitsevat ruusukkeisesti ja ovat pitkiä. Kiipeilevään vaiheeseen kasvaneen kasvin lehtilavan kärjessä on parilliset tarttumakoukut. Kukissa on 10–30 hed ...

                                               

Philcoxia minensis

Philcoxia minensis on brasilialainen ratamokasvi. Sen maanalaisissa osissa on pieniä tahmeita lehtiä, joilla kasvi hankkii ravintoa. Nuppineulanpään kokoiset lehdet houkuttelevat mullassa eläviä sukkulamatoja. Kun mato eksyy lehdelle, se juuttuu ...

                                               

Loiskasvi

Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta. Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla ...

                                               

Hämähäkinruohot

Hämähäkinruohot on kasvisuku santelikasvien heimossa. Siihen kuuluu 325 lajia Vanhassa maailmassa kasvavia ruohomaisia kasveja. Hämähäkinruohot ovat puoliloisia, jotka loisivat muiden kasvien juuristossa. Pohjoismaissa kasvaa kaksi hämähäkinruoho ...

                                               

Ketohämähäkinruoho

Ketohämähäkinruoho on ruohokasvi santelikasvien heimossa. Se kasvaa 10–25 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat 1.5–2.5 cm pitkät ja yhden millimetrin leveät. Kukka on nelilukuinen, väriltään valkoinen. Hedelmä on kaksimillinen vihreä pähkylä, joit ...

                                               

Loisjuurio

Loisjuurio on Balanophoraceae-heimoon kuuluva loiskasvilaji. Se loisii puilla sekä monivuotisilla, puumaisilla kasveilla. Loisjuurio on täysin lehtivihreätön ja se elää täysin isäntäkasvistaan ottamiensa ravinteiden varassa. Kasvista nousevat maa ...

                                               

Misteli

Misteli tai euroopanmisteli on puoliloisiva pensas, joka elää omenapuun, lehmuksen, vaahteran, pihlajan ja poppelin oksilla. Misteli ottaa vettä ja mineraaleja isäntäkasvistaan. Ulkonäöltään se on pallomainen pensas. Sen erottaa puusta parhaiten ...

                                               

Mitrastemon

Mitrastemon on kaksi kasvilajia sisältävä loiskasvisuku ja Mitrastemonaceae-heimon ainoa suku. Molemmat lajit ovat pyökkikasvien endoparasiittisia juuriloisia, joilla ei ole lainkaan vartta tai lehtiä. Mitrastemon -lajeja on kaksi, ja ne ovat maa ...