ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 121




                                               

Peräsuoli

Peräsuoli on paksusuolen loppuosa, jonka kautta uloste ja ilma poistuvat peräaukosta. Ihmisellä peräsuoli on noin 12–15 cm pitkä ja se alkaa paksusuolen loppuosan, sigmasuolen, jälkeen.

                                               

Pohjukaissuolen nysty

Pohjukaissuolen nysty eli Vaterin papilla on pohjukaissuolen seinämässä noin 7–10 cm mahanportin alapuolella sijaitseva nysty, jonka kautta sapenjohdin ja haimatiehyt laskevat suoleen. Tiehyiden yhtymiskohdan laajentumaa kutsutaan Vaterin ampulla ...

                                               

Pohjukaissuoli

Pohjukaissuoli eli duodenum käsittää 20-30 cm ohutsuolen alkuosasta ja alkaa mahanportista. Suurin osa ravintoaineiden imeytymisestä tapahtuu duodenumissa ja jejunumissa. Tämän vuoksi duodenumin seinämä on voimakkaasti poimuuntunut ja siinä on im ...

                                               

Pötsi

Pötsi on useampimahaisten eläinten ruuansulatusjärjestelmän osa. Pötsi on märehtijöiden etumahoista ensimmäinen ja suurikokoisin. Kamelieläinten etumaha toimii myös pötsin tapaan.

                                               

Ruoansulatuskanava

Ruoansulatuskanava irrottaa energiaa ja ravintoaineita ravinnosta monisoluisilla eläimillä. Nisäkkäillä, lukuun ottamatta märehtijöitä, ruoansulatuskanava on reitti suusta nielun, ruokatorven, mahan ja suoliston kautta peräaukkoon. Märehtijöillä ...

                                               

Ruokatorvi

Ruokatorvi on ruoansulatuselimistön osa, jota pitkin syöty ruoka kulkee suusta mahalaukkuun. Ruoka kulkee ruokatorvessa automaattisesti ruokatorven peristaltiikan avulla. Ruokatorvi sijaitsee keuhkojen muodostamassa välikarsinassa henkitorven tak ...

                                               

Sappirakko

Sappirakko on maksaan kiinnittynyt ruoansulatusnestettä eli sappea erittävä elin. Sappirakko puuttuu useilta lajeilta, kuten hevoselta, porolta ja rotalta, joilla sappineste kulkee suoraan maksasta pohjukaissuoleen. Sappirakon tilavuus on noin 50 ...

                                               

Sappitie

Sappiteillä tarkoitetaan kaikkia niitä teitä, joita pitkin sappi kulkee maksasta pohjukaissuoleen ja sappirakkoon. Pienimpiä sappiteitä ovat sappihiussuonet, jotka kulkevat maksasolujen välissä keräten maksasoluista erittyvää sappea. Ne ovat hyvi ...

                                               

Satakerta

Satakerta eli lehtimaha on yksi märehtijöiden etumahoista ja se sijaitsee vatsaontelon oikealla puolella heti maksan takana. Nimensä satakerta saa lihaskerroksen muodostamista suurista lehtimäisistä poimuista, joita on satakerrassa yhteensä noin ...

                                               

Suolilieve

Suolilieve on suolia ympäröivä osa, jonka kautta verisuonet ja hermot kulkevat suolistoon. Suolilieve on rakenteeltaan levy, joka koostuu kahdesta vatsakalvokerroksesta sekä side- ja rasvakudoksesta. Suoliliepeellä on todennäköisesti jokin tehtäv ...

                                               

Suu

Suu on suuonteloon johtava, esimerkiksi ihmisellä leukojen ja huulien rajoittama aukko, tai koko suuontelo. Suun kautta eläin ottaa sisäänsä ravintoa. Se sijaitsee yleensä päässä, mutta ei aina; suu voi joillain eläimillä avautua suoraan mahaan. ...

                                               

Umpilisäke

Umpilisäke on pieni lisäke, joka alkaa paksusuolen alkuosan eli umpisuolen pinnalta läheltä sitä paikkaa, missä ohutsuoli laskee paksusuoleen. Umpilisäkkeen pituus on tavallisesti noin 4–6 cm. Se on sikiökehityksen aikana umpisuolen päästä muodos ...

                                               

Vaterin ampulla

Vaterin ampulla tai hepatopankreaattinen ampulla on anatominen laajentuma, joka muodostuu sapenjohtimen ja haimatiehyen yhtymäkohtaan. Vaterin ampulla avautuu pohjukaissuolen seinämään, jossa sen avautumiskohtaa kutsutaan pohjukaissuolen nystyksi ...

                                               

Verkkomaha

Verkkomaha eli kuninkaankypäri on märehtijöiden etumahojen kraniaalisin eli etummaisin osa. Nimensä se on saanut siitä, että sen sisäpuolinen limakalvo on verkkomaisten poimujen peitossa. Poimujen välit ovat n. 1 cm² kokoisia. Poimuissa on lihass ...

                                               

Amylaasi

α-Amylaasi on ruoansulatuskanavassa esiintyvä tärkkelystä muun muassa maltoosiksi pilkkova entsyymi. Amylaasia erittävät sylkirauhaset ja haima. Sylkiamylaasin vaikutus suussa on hyvin lyhytaikainen, sillä ruoka ei viivy siellä kauan. Mahassa syl ...

                                               

Karboksipeptidaasi

Karboksipeptidaasi on entsyymi, joka käsittelee polypeptideita pilkkomalla aminohappoja irti peptidiketjun vapaan karboksyylihapon puoleisesta päästä. Lopulta alkuperäinen proteiini on hydrolysoitu aminohapposeokseksi, joka absorboituu ohutsuoles ...

                                               

Kymotrypsiini

Kymotrypsiini on yksi haiman erittämistä ruoansulatusentsyymeistä ja sen tehtävän on pilkkoa ravinnon valkuaisaineita lyhyemmiksi aminohappoketjuiksi. Kymotrypsiini erittyy haimasta inaktiivisena kymotrypsinogeenina, jotta se ei alkaisi hajottaa ...

                                               

Laktaasi

Laktaasi on laktoosia eli maitosokeria pilkkova entsyymi, disakkaridaasi, joka ihmisellä ja muilla nisäkkäillä ilmenee ohutsuolen enterosyyttisolujen pinnalla. Suomalaisessa väestössä on tavallista, että laktaasin tuotanto ohutsuolessa jatkuu ime ...

                                               

Lipaasi

Lipaasi on vesiliukoinen entsyymi, joka katalysoi esterisidosten hydrolyysia lipidisubstraateilla. Ihmiselimistössä lipaasia tuottavat haima ja suolinesterauhaset, ja entsyymi vaikuttaa lähinnä ohutsuolessa. Lipaasi hajottaa rasvoja, ja hajoamist ...

                                               

Maltaasi

Maltaasi on entsyymi, joka kuuluu elimistön disakkaridaaseihin yhdessä muun muassa laktaasin ja sakkaraasin kanssa. Maltaasi erittyy suolinesteeseen suoliston seinämän mikrovilluksista ja se pilkkoo maltoosia kahdeksi glukoosimolekyyliksi. Nämä m ...

                                               

Pepsiini

Pepsiini on mahalaukun aktiivinen valkuaisaineita hajottava entsyymi eli proteaasi. Sitä muodostuu maharauhasten pääsolujen erittämästä pepsinogeenista, joka aktivoituu maharauhasten katesolujen erittämän suolahapon luomassa happamassa ympäristös ...

                                               

Sakkaraasi

Sakkaraasit ovat sakkaroosia eli ruokosokeria pilkkovia entsyymejä. Sakkaraasi pilkkoo sakkaroosin fruktoosiksi ja glukoosiksi. Sakkaraasi pilkkoo myös maltoosia glukoosiksi. Sakkaraaseihin kuuluvat sakkaraasi-isomaltaasi, invertaasi ja sakkaroos ...

                                               

Trypsiini

Trypsiini on entsyymi, joka aiheuttaa proteolyysiä eli pilkkoo valkuaisaineita eli proteiineja. Tällaisia valkuaisaineita pilkkovia entsyymejä kutsutaan proteaaseiksi. Trypsiini pilkkoo valkuaisaineita suhteellisen pieniksi peptideiksi. Se on spe ...

                                               

Angiogeneesi

Angiogeneesi eli verisuonten uudismuodostus. Se saa alkunsa solujen hapenpuutteesta eli hypoksiasta, jolloin solut tuottavat verisuonten endoteelin kasvutekijää.

                                               

Endokardium

Endokardium eli sydämen sisäkalvo verhoaa sydänlihasta sisäpuolelta. Se on muodostunut sidekudoksesta ja levyepiteelistä. Sydämen läpät ovat endokardiumin poimuja, jonka vuoksi sydämen sisäkalvon tulehdus eli endokardiitti saattaa levitä myös läp ...

                                               

Eteis-kammiosolmuke

Eteis-kammiosolmuke eli AV-solmuke on sydämessä oleva johtoratajärjestelmän osa. Eteis-kammiosolmuke sijaitsee oikean eteisen alaseinämässä. Sen tehtävä on siirtää sydänlihaksen supistumista tahdistavaa sähköistä impulssia eteisestä kammioihin. I ...

                                               

Impulssinjohtojärjestelmä

Impulssinjohtojärjestelmä on sydämessä toimiva erikoistuneiden lihassolujen muodostama järjestelmä, joka kuljettaa sydäntä tahdistavan sähköisen impulssin kaikkialle sydänlihakseen. Järjestelmään kuuluvat sinussolmuke, eteisjohtoradat, eteis-kamm ...

                                               

Myokardium

Myokardium eli sydänlihas on sydämen seinämän keskimmäinen ja paksuin osa. Vasemman kammion seinämä on noin 12 mm paksu; oikean kammion seinämä on ohuempi, noin 5 mm. Sisäpuolelta sydänlihasta verhoaa endokardium ja ulkopuolelta sydänlihaspussi, ...

                                               

Perikardium

Perikardium eli sydänpussi on kaksilehtinen sidekudospussi, joka verhoaa sydäntä ulkopuolelta. Sydänpussin lehdet vaihtuvat toisikseen suurten verisuonten tyvessä muodostaen umpinaisen pussin. Sen ulompi lehti on kiinnittyneenä sydäntä ympäröivii ...

                                               

Sinussolmuke

Sinussolmuke tai eteissolmuke on sydämen toiminnan kannalta elintärkeä tahdistinsolmuke ja sydämen impulssinjohtojärjestelmän osa. Se on noin senttimetrin pituinen erikoistuneen sydänlihaskudoksen kaistale, joka sijaitsee oikean eteisen yläosassa ...

                                               

Sydän

Sydän on elin, joka pumppaa verta isoon ja pieneen verenkiertoon. Kaikilla kehittyneemmillä lajeilla on sydän. Nisäkkäiden sydän sijaitsee rintaontelossa keuhkojen välissä välikarsinassa. Ihmisen sydän on hiukan kallellaan vasemmalle ja sen massa ...

                                               

Kasvisto

Kasvisto eli floora on käsite, joka tarkoittaa jonkin tietyn alueen kasveista koostuvaa elämää, kasvilajistoa. Termi floora periytyy roomalaisen mytologian kukkien ja kevään jumalattaren nimestä Flora. Flooraa vastaava nimitys eläimille on eläimi ...

                                               

Kasviorganologia

Kasviorganologia on kasvitieteen osa-alueen kasvimorfologian osa-alue, joka tutkii kasvin ulkoista rakennetta, kuten hedelmien tai kukintojen muotoa. Esimerkiksi juuristoon voi muodostua mukuloita, kuten porkkanalla tai lantulla, tai mukulamaisia ...

                                               

Alalehti

Alalehti on kasvuverson tai sen haarojen tyviosassa tai maavarressa oleva lehtivihreätön lehti. Se on tavallisesti suomumainen tai tuppimainen ja yleensä pienikokoinen. Alalehden tehtävänä on suojata päätesilmua verson kehityksen alkuvaiheessa. A ...

                                               

Alkeisvarsikko

Alkeisvarsikko eli protallio on sanikkaisilla esiintyvä suvullisen polven yksilö, joka tuottaa uuden suvuttoman polven yksilön hedelmöityksen kautta. Toisin kuin suvuttoman polven yksilöt, jollaisina sanikkaisten ryhmään kuuluvat edustajat tavall ...

                                               

Ilmajuuri

Ilmajuuri on kasviin maan tai mullan yläpuolelle syntyvä juuri, joka alkaa rungosta tai oksista. Luonnossa kasvavan kasvin ilmajuuret ottavat kosteutta ilmasta ja edistävät kasvin selviytymistä ja hyvinvointia. Ne voivat ulottua maahan asti ja ju ...

                                               

Ilmaverso

Ilmaverso on kasvien maanpinnan yläpuolelle nouseva varsi. Ilmaversot jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin, mutta ryhmien välillä ei ole selvää eroa. Monet tyviosistaan puuvartiset kasvit ovat latvaosistaan ruohomaisia. Ruohovarsi on kaikilla y ...

                                               

Juurakko

Juurakko tarkoittaa yleiskielessä puun juuriston jykevintä osaa eli kantoa ja siihen liittyviä järeitä juuria. Varsinainen runko ei siihen kuulu, vaan juurakko ulottuu ylimmän juurenniskan kohdalle. Kasvitieteessä juurakko tarkoittaa versokasvin ...

                                               

Juuri

Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa. Juuria on erilaisia. Juuren päätehtävät ovat ...

                                               

Kaarna

Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta. Kaarna koostuu kahdesta kerroksesta: ilman täyttämästä korkkisolukosta ja kork ...

                                               

Karva (kasvitiede)

Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta. Karvat voivat olla yksinkertaisempia trikoomia eli solukarvoja tai monimutkaisempia emergenssejä eli solukkokarvoja. Karvatonta ...

                                               

Kieleke

Kieleke on erityisesti heinäkasveilla tavattava pienikokoinen, usein kalvomainen rakenne lehtilavan ja lehtitupen yhtymäkohdassa eli kohdassa, jossa lehti yleensä erkanee varresta. Kielekkeen koko ja ulkonäkö vaihtelevat lajeittain ja se voi olla ...

                                               

Kielekekorvake

Kielekekorvake on osalla vitakasveista tavattava kalvomainen lisäke lehtien ja varren yhtymäkohdassa. Kielekekorvakkeiden kokoa ja ulkonäköä voi käyttää yhtenä tuntomerkkinä vitojen lajinmäärityksessä. Kielekekorvake voi muistuttaa ulkonäöltään k ...

                                               

Korsi

Korsi on heinäkasvien varsi. Korsi on vanhemmiten puutuva ja esimerkiksi bambuilla puumainen. Korressa on nivelten kohdalla paisunut solmu, ja niiden väli on useimmiten ontto. Korren pituuskasvu tapahtuu solmujen yläpuolelta välikasvusolukosta. M ...

                                               

Korvake

Korvakkeet ovat kasvin lehden kannan litteitä, yleensä lehtimäisiä laajentumia. Ne ovat joko parillisia tai yhteenkasvaneita. Korvakkeiden muoto vaihtelee kasvisukujen ja -lajien mukaan; esimerkiksi kosteikkotattarilla on kalvomainen, tupeksi muo ...

                                               

Korvaketuppi

Korvaketuppi on vartta ympäröivä putkimainen rakenne, joka muistuttaa lehtituppea, mutta sijaitsee eri kohdassa vartta kuin lehtituppi. Korvaketuppi sijaitsee varressa lehden kiinnittymiskohdan yläpuolella, ja se on muodostunut lehden korvakkeist ...

                                               

Kukka

Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä. Kukat muodostavat usein monesta kukasta koostuvan kukinnon. Puhekielessä kukalla saatetaan tarkoittaa mykerökukkaisten kasvien koko kukinto ...

                                               

Kuusenkerkkä

Kuusenkerkkä on kuusen nuori verso. Nuoret versot ovat vaaleampia ja pehmeämpiä kuin vanhat neulaset, ja niitä voi syödä. Kasvettuaan kerkät saavat tummanvihreän värin ja menettävät taipuisuutensa. Kuusenkerkkää voidaan käyttää muun muassa mauste ...

                                               

Käpy

Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto. Paljassiemenisillä kasveilla on tavallisesti erilliset hedekukinnot eli hedekävyt ja emikukinnot eli emikävyt. Nimitys käpy viittaa näistä yleensä erityisesti emikäpyyn. Käpy koostuu lapakosta eli kukin ...

                                               

Kärhi

Kärhet ovat kasvien lankamaisia kiipeämis- ja tarttumaelimiä. Ne ovat voineet kehittyä kasvin monesta eri alkuperäisestä osasta, esimerkiksi varresta, lehdistä tai korvakkeista. Kärhet kiertyvät tukeen kiinni, jolloin kasvi pystyy kasvamaan ylemm ...