ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 134




                                               

Alas (ikirouta)

Alas on maantieteessä yleensä Jakutiassa oleva ikiroudan sulamisesta ja jäätymisestä syntynyt laaja painuma. Alas syntyy ikiroudan sulamisesta syntyneen järven kuivuessa. Järvi kuivuu nopeasti, koska Jakutiassa on kuivaa ja vesi haihtuu melko kuu ...

                                               

Batagaikan kraatteri

Batagaikan kraatteri on Venäjällä Pohjois-Siperiassa Batagain lähellä sijaitseva maan vajoama, joka on syntynyt ikiroudan sulamisesta. Batagai-joki on Jana-joen sivuhaara. Lähin asuttu kylä on 5 km:n päässä sijaitseva Ese-Haija. Kraatteri on kilo ...

                                               

Jedoma

Jedoma on ikiroutaa, jossa on runsaasti lössiä ja melko paljon hiiltä. Jedomaa on nykyään runsaasti Venäjällä Itä-Siperian kylmillä alueilla muun muassa Jakutian pohjoisosissa. Jedoma sisältää sitoutuneena huomattavat määrät kasvihuonekaasu metaa ...

                                               

Subarktinen ilmasto

Subarktinen ilmasto on Köppenin luokituksessa ilmasto, jossa neljän lämpimimmän kuukauden keskilämpötilat ovat kaikki 10 °C tai alle ja kylmimmän kuukauden keskilämpötila alle 0 °C. Tällöin subarktisella alueella on metsää, viileät kesät ja kylmä ...

                                               

Termokarsti

Termokarsti on ikiroudan sulamisesta syntyvä kumpuja ja painumia sisältävä yleensä soinen maanpinta. Termokarstissa on yleensä pyöreähköjä ikiroudan sulamisesta syntyviä järviä. Talik on ikiroudan sisässä maan alla oleva ympäri vuoden routaantuma ...

                                               

Tundra

Tundra on kylmyyden takia puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke. Siellä kasvaa lähinnä sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta matalaa kasvillisuutta. Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun. Mahdolliset ...

                                               

Doomi

Doomi on kallioperän kupolimainen ja poikkileikkaukseltaan pyöreähkö rakenne, joka on syntynyt, kun ympräistöään kevyempi aine on kohonnut muuta kallioperää korkeammalle. Tällainen kevyt aines voi olla esimerkiksi graniitti-intruusio tai suolapah ...

                                               

Lintuvuori

Lintuvuoret ovat valtamerten korkeita ja jyrkkiä rantakallioita, joilla ympäristöön sopeutuneet linnut kuten lokit, myrskylinnut, merimetsot, suulat ja ruokit pesivät yhdyskuntina. Yhdyskunnat voivat muodostua yhdestä tai useammasta lajista, ja n ...

                                               

Pirunpelto

Pirunpelto on laaja kivikko, joka sijaitsee muinaisella rannalla. Vesi lajittelee rantoja huuhtoessaan maa-aineita hiukkaskoon mukaan. Pirunpelto on kohta, jonka maa-ainekseksi on rantavoimien toiminnan tuloksena lajittunut isoja kiviä. Myöhemmin ...

                                               

Polderi

Polderi on ympäröivää vesialuetta matalammalla sijaitseva maa-alue, joka on erotettu siitä valleilla ja padoilla. Vesipumppuja tarvitaan joidenkin poldereiden pitämiseen kuivina, jotkut voidaan tyhjentää laskuveden aikana. Poldereita on rakennett ...

                                               

Nigerjoen suisto

Nigerjoen suisto on Nigerjoen yli 70 000 neliökilometrin laajuinen suistoalue Nigeriassa. Alue on merkittävä kulku- ja satamapaikka, ja sen asukasluku on yli 30 miljoonaa. 1970-luvulla suistoalueelta löytyi öljyä, ja se on nykyään yksi Afrikan jo ...

                                               

Vuono

Vuono on korkeiden jyrkänteiden ympäröimä kiilamainen lahti. Niitä on syntynyt paikoille, joissa jäätikkö virtaa tai on aikaisemmin virrannut mereen. Maailman pisin vuono on Scoresbynsalmi Grönlannissa. Norja on tunnettu vuonoistaan. Norjan lisäk ...

                                               

Scoresbynsalmi

Scoresbynsalmi on itäisessä Grönlannissa sijaitseva vuono. Se on noin 350 kilometriä pitkä ja on maailman pisin vuono. Lisäksi se on yksi syvimmista vuonoista: Syvin kohta vuonossa on yli 1.5 kilometriä syvä. lähde? Scoresbynsalmen alueen suurin ...

                                               

Myameri

Myameri eli myavaihe on Itämeren nykyisen vaiheen geologinen nimitys. Nimitys on annettu rannikoilla elävän hietasimpukan mukaan. Hietasimpukka on levinnyt Itämereen vasta historiallisella ajalla.

                                               

Baltica

Baltica oli muinainen manner, joka yhdistyi Siperiaan 270 miljoonaa vuotta sitten muodostaen Euraasian laatan. 620 miljoonaa vuotta sitten se sijaitsi lähellä Etelänapaa. Baltica irtosi Pannotiasta 560 miljoonaa vuotta sitten. Se oli pitkään kiin ...

                                               

Euramerikka

Euramerikka eli Laurussia oli muinainen pienen luokan jättiläismanner, joka koostui Pohjois-Amerikasta eli Laurentiasta ja Pohjois-Euroopasta eli Balticasta. Manner syntyi devonikauden alussa, kun Laurentia ja Baltica törmäsivät. Euramerikan ja e ...

                                               

Gondwana

Gondwana oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättimanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwanan syntyyn liittyi vuorijononpoimutuksia muun muassa Afrikassa. Välillä Gondwana oli osa suurempaa Pangeaa. Gondw ...

                                               

Jättiläismanner

Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner. Jättiläismantereita on Maan historiassa syntynyt useita kertoja viimeisen kolmen miljardin vuoden aikana. Jättiläismantereen syn ...

                                               

Lauraasia

Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten. Lauraasian eteläpuolella oli Tethysmeren, esivälimeren, erottaman ...

                                               

Pangea

Pangea oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten. Nimeä käytti ensimmäisenä mannerlaattojen liikuntateoriaa kannattanut Alfred Wegener. lähde?

                                               

Pannotia

Pannotia oli vendikauden jättiläismanner juuri ennen kambrikauden alkua 600–540 miljoonaa vuotta sitten. Pannotia oli jättiläismantereeksi lyhytikäinen.

                                               

Rodinia

Rodinia oli muinainen jättiläismanner. Se muodostui keskiproterotsooisen maailmankauden lopulla noin 1.2–1.1 miljardia vuotta sitten sen seurauksena, kun useat alkumantereet törmäsivät Laurentiaan. Laajimmillaan Rodinia oli noin miljardi vuotta s ...

                                               

Lähde

Luonnonlähteitä muodostuu kun sadevesi hakeutuu kallioperän ruhjeeseen, harjuun tai muuhun maaperän huokoiseen osaan ja kun pohjaveden pinta leikkaa maanpinnan tason. Lähde voi olla silmäkkeinen, niin sanottu allikkolähde, vettä tuottava tihkupin ...

                                               

Jäätikköjokimuodostumat

Jäätikköjokimuodostumat eli glasifluviaaliset muodostumat ovat viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa, mannerjäätikön sulaessa syntyneitä pinnanmuotoja, joiden synnyn on aiheuttanut joko mannerjäätikön sisällä tai sen pinnalla tai pohjalla virrann ...

                                               

Harjujakso

Harjujakso on harjuista, harjuselänteistä ja muun tyyppisten viimeisen jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjokimuosdostumista syntynyt glasifluviaalinen kokonaisuus, jonka mittasuhteet maastossa voivat olla sadoista metreistä satoihin kilometreihin. ...

                                               

Kames-muodostumat

Kames-muodostumat ovat syntyneet jääkauden aikana glasifluviaalisesti eli jäätikön sulamisen aiheuttaman maa-aines kuljetuksen johdosta. Maa-aines kames-muodostumissa on lajittunutta. Kames-muodostumat voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: Kames-kum ...

                                               

Sanduri

Sanduri on kuivalla maalla oleva, jäätikön sulamisvesien kuljettaman hiekan tuottama jokisuistoalue. Sandurialue on yleensä leveä ja lievästi loiva, ja siinä mutkittelee joen uomia sekalaisesti rinnakkain. Sandureita on mm. Islannissa, Huippuvuor ...

                                               

Subglasiaalinen uoma

Subglasiaalinen uoma tai -kuru on jäätikön alisen sulamisveden moreenissa tai kalliossa aiheuttama kulutusmuoto. Niitä syntyy mannerjäätikön tai vuoristojäätikön peittämillä alueilla, missä vuodenaikojen aiheuttamat sulamisvedet pääsevät virtaama ...

                                               

Jäätikkö

Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla. Raja-arvoja määritelmän termeille "pitkään", "laaja-alainen" ja ...

                                               

Columbian jäätikkö (Alaska)

Columbian jäätikkö on Alaskassa Prince William Sound -lahdessa sijaitseva jäätikkö. Se on noin 1 100 neliökilometrin laajuinen ja virtaa pääosin Chugachvuorilta etelään. Columbian jäätikkö on ollut 1900-luvun lopulla maailman nopeimmin vetäytyviä ...

                                               

Grönlannin mannerjäätikkö

Grönlannin mannerjäätikkö on Grönlannin sisäosat peittävä jäätikkö. Se on laajalti kaksi kilometriä paksu ja paksuimmalta kohdaltaan noin 3.2 kilometriä paksu. Se on 2 500 km pitkä ja 1 000 km leveä. Uutta jäätikköä syntyy jatkuvasti oman painons ...

                                               

Jäätikköjärvi

Jäätikköjärvi on jäätikön sulamisesta syntyvä järvi. Jos jäätikön sulamisvesi ei pääse poistumaan tasaisesti esimerkiksi jokena, vesi patoutuu järveksi. Jäätikköjärviä syntyy, kun jäätiköt peräytyessään jättävät jälkeensä suuria jäälohkareita, jo ...

                                               

Jäätikkökaivo

Jäätikkökaivo on jäätikköön veden sulattama kapea kaivo, joka kuljettaa sulamisvesiä jäätiköltä pois. Jäätikkökaivo saa alkunsa sulamisveden muodostamasta järvestä, virtaavan veden vesiputouskohdasta tai veden täyttämästä railosta. Ne ovat normaa ...

                                               

Jäävirta

Jäävirta on mereen virtaava jäätikkö, jollaisia on muun muassa Grönlannissa ja Antarktiksella. Jäävirrat liikkuvat jäätiköiksi suhteellisen nopeasti, jopa 1 000 metriä vuodessa. Ne tuovat monestikin mieleen vuoristoissa virtaavat laaksojäätiköt. ...

                                               

Malaspinan jäätikkö

Malaspinan jäätikkö on Alaskassa sijaitseva vuorilta valunut vuorenedustajäätikkö. Se on tarkemmin neljän laaksojäätikön yhdistelmä. Jään virtauskuvio näkyy erittäin selvästi joissain ilmakuvissa ja satelliittikuvissa. Jää nousee silti painantees ...

                                               

Mannerjäätikkö

Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä. Maailmassa on nykyisin kaksi mannerjäätikköä: Etelämantereen mannerjäätikkö ja Grönlannin mannerjäätikkö. Viimeisen jääkauden aikana pohjoisen pallonpuoliskon manner ...

                                               

B-15

B-15 oli maailman suurin rekisteröity jäävuori. Jäävuoren havainnoinnin aikaan sen pinta-ala oli noin 11 000 km² eli se oli Jamaikan saaren kokoinen. Jäävuoren pituus oli noin 295 km ja leveys 37 km. B-15 irtautui Rossin jäähyllystä maaliskuussa ...

                                               

Moreenimuodostumat

Moreenimuodostumat ovat moreenista muodostuneita pinnanmuotoja. Niitä voi syntyä sekä pohja- että pintamoreenista tai kummastakin näistä ja muusta aineksesta sekoittuneena. Moreenimuodostumien tyyppejä ovat selännemäiset drumliinit, kumpumoreenit ...

                                               

De Geer -moreeni

De Geer -moreenit ovat aaltomaisia kapeita moreeniharjanteita, jotka voivat muodostaa laajojakin kymmenien tai jopa satojen harjanteiden kenttiä. Ilmakuvassa ne muistuttavat vanhan ajan pyykkilautaa. Kymmenien tai jopa satojen metrien pituiset ha ...

                                               

Juomumoreeni

Juomumoreenit ovat ylhäältä katsoen epämääräisen muotoisia kumpuja, lyhyitä ja joskus mutkaisia. Niiden arvellaan syntyneen jäätikön repiessä vanhempia moreenimuodostumia hajalle. Syntyi moreenikenttä, jossa on satoja samansuuntaisia moreeniharja ...

                                               

Kumpumoreeni

Kumpumoreenit ovat epämääräisistä, kaoottisen näköisistä kummuista koostuvia moreenimuodostumia. Ne ovat syntyneet jääkauden lopulla jäätikön sulaessa, jolloin jäätikön mukanaan kuljettama moreeniaines on jäänyt paikoilleen. Kumpumoreenien katsot ...

                                               

Puljumoreeni

Puljumoreeni on matalista moreenikummuista, harjanteista tai rengasmaisista kohoumista koostuva kaoottinen sora- ja kivimuodostuma. Se on kuuluu kumpumoreeneihin ja on saanut nimensä Kittilässä olevan Puljun kylän mukaan. Puljumoreeni syntyi jääk ...

                                               

Reunamoreeni

Reunamoreeni on harjumainen moreenivalli, joka on syntynyt sulavan jäätikön kasaamasta aineesta. Reunamoreenia voidaan myös kutsua päätemoreeniksi. Reunamoreeni on aina poikittain sulavan jäätikön virtaussuuntaa vastaan. Takaisinpäin vetäytyvän m ...

                                               

Rogen-moreeni

Rogen-moreeni on jääkauden aikaista eräänlaista kumpumoreenia. Ne sijaitsevat pääosin poikittain mannerjään liikesuuntaan nähden. Muodoltaan Rogen-moreenit ovat epäsäännöllisiä selänteitä. Rogen-moreenien koostumus on yleensä pohjamoreenia tai so ...

                                               

Siirtolohkare

Siirtolohkare eli hiidenkivi on iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emokalliosta. Alavilla alueilla siirtolohkareet ovat usein peittyneet muun maa-aineksen alle, mutta maastossa korkealla paikalla ki ...

                                               

Luola

Luola on kallioperässä tai maaperässä oleva luonnonvoimien muodostama onkalo. Monet eläimet ja alkukantaiset ihmiset ovat eläneet luoliin rakentamissaan pesissä. Ihmisistä luolia ovat käyttäneet esimerkiksi sotapakolaiset, shamaanit, varkaat, mur ...

                                               

Kungurin jääluola

Kungurin jääluola on laaja karstiluolasto Permin aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee Sylva-joen rannalla lähellä Kungurin kaupunkia. Pohja- ja pintavedet ovat uurtaneet sen kalkkikiven ja dolomiitin erottamaan kipsi- ja anhydriittikerrokseen noi ...

                                               

Lechuguilla

Lechuguilla on suuri luolasto Carlsbad Cavernsin kansallispuistossa Yhdysvalloissa. Suurin osa luolasta löydettiin 1986, jota ennen siitä tunnettiin vain pieni osa.

                                               

Sarawakin onkalo

Sarawakin onkalo oli ainakin vuoden 1997 tiedon mukaan maailman laajin yksittäinen luola. Se sijaitsee Gunung Mulun kansallispuistossa Itä-Malesiassa Brunein rajan lähellä. Pituutta luolalla on 700 metriä, leveyttä 400 metriä ja korkeutta 100 met ...

                                               

Asu (mineralogia)

Asu on mineralogiassa käytetty termi, joka kuvaa mineraalin kiteiden ulottuvuuksia suhteessa toisiinsa. Mineraalin asu riippuu sen kiderakenteesta. Asu voi olla esimerkiksi rakeinen, kuituinen, sälöinen, suomuinen tai massamainen. Asu on rakeinen ...