ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 142




                                               

Penicillium roqueforti

Penicillium roqueforti on home, joka esiintyy luonnonvaraisena maaperässä ja hajoavassa orgaanisessa aineksessa. Home on aerobinen, se lisääntyy sekä suvuttomasti, että suvullisesti ja se pystyy hyödyntämään monenlaisia hiilihydraatti- ja typpilä ...

                                               

Pezizomycotina

Pezizomycotina on kotelosienten kaareen kuuluva alakaari. Se on kotelosienten laajin alakaari, johon kuuluu yli 32000 lajia. Siihen kuuluvia luokkia ovat Arthoniomycetes, Dothideomycetes, Eurotiomycetes, Laboulbeniomycetes, Lecanoromycetes, Leoti ...

                                               

Pneumocystis jirovecii

Pneumocystis jirovecii on Pneumocystis -suvun hiivasieni. Tämä ainoa ihmisellä tavattu Pneumocystis -laji on saanut nimensä tšekkiläisen parasitologi Otto Jirovecin mukaan; hän kuvasi ensimmäisenä tämän ihmismikrobin. P. jirovecii voi aiheuttaa p ...

                                               

Pohjankorvajäkälä

Pohjankorvajäkälä on munuaisjäkälien sukuun kuuluva jäkälälaji. Sen yläpinta on kellanvihreä, sinivihreä tai heleänvihreä ja usein kiiltävä. Alapinta on himmeä ja reunoilta vaalea. Liuskat ovat enintään 2–5 senttimetriä leveitä. Toisiinsa sulautu ...

                                               

Rustonupikka

Rustonupikka on suppilovahveroa muistuttava hyytelömäinen ja sitkeä sienilaji. Se on 3–6 senttimetriä pitkä ja 1–3 senttimetriä leveä. Sienen väri vaihtelee kellanvihreästä oranssinruskeaan. Lakki on muodoltaan epäsäännöllinen ja aaltoileva ja se ...

                                               

Saccharomycetales

Saccharomycetales on kotelosienten alakaaren Saccharomycotina sen ainoan luokan Saccharomycetes ainoa lahko. Siihen kuuluu noin 1 000 lajia, joista suurin osa on saprotrofeja ja hiivoja, jotka lisääntyvät silmikoimalla. Siihen kuitenkin kuuluu my ...

                                               

Sammaljäkälä

Sammaljäkälä Körb) on pieni lehtijäkälä Se kasvaa kivipinnalla melko avoimilla tai puolivarjoisilla kalliojyrkänteillä. Se elää usein sammalen joukossa. Sammaljäkälä on alle kolme senttimetriä korkea, liuskainen ja kasvaa ruusukkeina. Liuskat ova ...

                                               

Silomunuaisjäkälä

Silomunuaisjäkälä on munuaisjäkälien sukuun kuuluva jäkälä. Sen yläpinta on sileä ja väriltään siniharmaa tai harmaanruskea. Alapinta on keskiosista ruskea ja reunoilta vaalea. Keskiosa saattaa olla hieman karvainen. Liuskat ovat noin yhden sentt ...

                                               

Sinistäjäsieni

Sinistäjäsienet kuuluvat kotelosieniin. Ne eivät varsinaisesti lahota puuta, mutta aiheuttavat osittaista sinistymistä ja mustumista puutavaralle ja puunrungoille ja tuhoavat näin puun nilaa ja eläviä soluja. Ne kasvavat puussa pääosin sen elävis ...

                                               

Taphrina

Taphrina -sukuun kuuluvat kotelosienet loisivat kasveilla ja muodostavat niihin erilaisia epämuodostumia, kasvaimia tai lehtilaikkuja. Tunnetuimpia näistä ovat lehtipuiden tuulenpesät: oksien epänormaalin haaroittumisen seurauksena muodostuneet t ...

                                               

Taphrinomycotina

Taphrinomycotina on kotelosienten kaareen kuuluva sienten alakaari, johon kuuluu viisi luokkaa. Taphrinomycotina on kotelosienten ryhmistä alkeellisin. Joillakin sen edustajilla esiintyy silti itiöemiä, vaikka niiden itiöemistä puuttuvatkin esime ...

                                               

Tunturikorvajäkälä

Tunturikorvajäkälä on munuaisjäkälien sukuun kuuluva jäkälälaji. Sen yläpinta on himmeä ja ruskehtavan tai sinertävän vihreä. Liuskat ovat enintään 2 senttimetriä leveitä. Reunat ovat usein röyhelöisiä. Kotelomaljat ovat harvinaisia. Jäkäläkasvus ...

                                               

Tuulenpesäsieni

Tuulenpesäsieni eli koivuntuulenpesä on kotelosieni, joka aiheuttaa tuulenpesiksi kutsuttuja kasvannaisia useimpiin koivulajeihin koko maassa. Se on ehdoton loinen, eikä tule toimeen ilman isäntäpuuta. Siltä puuttuu itiöemä tyystin; mikroskooppis ...

                                               

Vaahterantervatäplä

Vaahterantervatäplä on erityisesti vaahteran lehdillä elävä sieni, joka tekee lehdet ruskealaikkuisiksi. Laikut ilmaantuvat lehtiin syyskesäisin. Ne ovat ensin vaaleanvihreitä tai keltaisia, ja muuttuvat myöhemmin ruskeiksi tai mustiksi. Tervatäp ...

                                               

Harmaakirjoheltta

Harmaakirjoheltta on kirjohelttasieniin kuuluva harmaanruskea tai harmahtava sienilaji. Heltat ovat harmaat, vanhemmiten kokonaan mustat. Jalka on muuta sientä vaaleampi. Psykoaktiivinen, psilosybiiniä sisältävä reunuskirjoheltta on harmaakirjohe ...

                                               

Hentomalikka

Hentomalikka on mahdollisesti myrkyllinen malikoihin kuuluva myrkkysienilaji. Väriltään se on valkea ja muistuttaa suuresti syötävää jauhosientä. Nimilaji on erityisesti kosteissa kuusikoissa viihtyvä, alalaji tai muoto dryadicola on tunturisieni ...

                                               

Isokaulussieni

Isokaulussieni on rengasjalkainen lievästi myrkyllinen sienilaji, jonka lakki on limainen. Se aiheuttaa syötynä pahoinvointia ja ruoansulatuskanavan ärsytystä. Mustahelttaisena se muistuttaa jonkin verran herkkusieniä, mutta herkkusienillä ei ole ...

                                               

Isorusokas

Isorusokas on hyvin myrkyllinen paksu ja tanakka sieni, joka muistuttaa syötävää jauhosientä, härmämalikkaa ja valkoisia valmuskoja. Isorusokas on ulkomailla aiheuttanut kuolemantapauksia. Eviran mukaan myös muut rusokkaat ovat myrkyllisiä joten ...

                                               

Juurtomadonlakki

Juurtomadonlakki on lannalla ja puutarhoissa viihtyvä madonlakkeihin kuuluva sienilaji. Sen tunnistaa limaisesta kellertävänvalkoisesta lakista, renkaallisesta, vaaleasta muutaman millin paksuisesta jalasta sekä vaaleista, sienen iän myötä mustuv ...

                                               

Kangaskeltavalmuska

Kangaskeltavalmuska on keltainen hiekkaisilla mäntykankailla viihtyvä valmuskalaji. Se oli aiemmin herkullisen ruokasienen maineessa, mutta sittemmin se on todettu myrkylliseksi.

                                               

Kangaskärpässieni

Kangaskärpässieni on ruskehtavanharmaa, lievästi myrkyllinen sieni. Se saattaa kypsentämättömänä aiheuttaa oireita, esimerkiksi ruoansulatuselimistön ärsyyntymistä. Kangaskärpässienen ei kuitenkaan tiedetä aiheuttaneen Suomessa myrkytyksiä, koska ...

                                               

Kavalahaarakas

Kavalahaarakas on keltahaarakasta muistuttava kellertävä haarakaslaji. Laji on myrkyllinen, ihonvärinen ja korallimainen. Syötynä laji aiheuttaa pahoinvointia ja ruoansulatuskanavan ärsytystä. Kavalahaarakkaasta ei tunneta yhtäkään varmistettua h ...

                                               

Kavalakärpässieni

Kavalakärpässieni on maailman vaarallisin kärpässieni ja yksi myrkyllisimmistä sienistä. Se on syynä lähes 90 prosenttiin kuolemaan johtaneista sienimyrkytyksistä.

                                               

Keltakärpässieni

Keltakärpässieni on kärpässieniin kuuluva sienilaji. Sen lakki on 5–10 senttimetriä leveä ja väriltään sitruunan- tai vaaleankeltainen, joskus kokonaan valkoinen. Lakin pinnalla on ruskehtavia suojusjätteitä. Jalka on 7–12 senttimetriä pitkä ja v ...

                                               

Kevätrusokas

Kevätrusokas on muun muassa Suomessa kasvava helttasieni. Sen itiöt ovat punertavat muiden rusokkaiden tapaan. Lakin leveys on yleensä alle 6 cm. Itiöemä on noin 5 cm korkea, heltat irtotyviset ja lakki ruskea. Jalka on hieman lakkia vaaleampi, s ...

                                               

Kitkerälahokka

Kitkerälahokka on kuusilahokkaa muistuttava kantosienilaji, joka on kuitenkin myrkyllinen. Kitkerälahokka aiheuttaa pahoinvointioireita. Lajin tunnistaa kellertävistä heltoista, jotka muuttuvat violetinharmaiksi. Laji kasvaa Suomessa lähinnä maan ...

                                               

Laakamyrkkyseitikki

Laakamyrkkyseitikki on myrkyllinen havumetsissä kasvava seitikkilaji. Siinä on samoja myrkkyjä kuin suippumyrkkyseitikissä, mutta lievempiä.

                                               

Lakritsirousku

Lakritsirousku on havu- ja sekametsissä kasvava, lievästi myrkyllinen rouskulaji. Lakritsirousku on männyn ja koivujen mykorritsasieni.

                                               

Lantakaulussieni

Lantakaulussieni on syötäväksi kelpaamaton, lannassa viihtyvä kaulussienilaji. Laji saattaa olla lievästi myrkyllinen, mutta sukulaislaji isokaulussieni on myrkyllisempi. Kaulussienet ovat tunnistettavissa jalan renkaista.

                                               

Lehtomyrkkyseitikki

Lehtomyrkkyseitikki on oranssin- tai punertavanruskea seitikkilaji. Nuoren seitikin jalka on keltainen, vanhemmalla sienellä ruskea. Sienen heltat ovat okranruskeat. Sieni kasvaa lehtimetsissä isäntälajeinaan tammi ja pyökki. Sieni on tappavan my ...

                                               

Madonlakit

Madonlakit on helttasienisuku. Madonlakkeja käytetään huumausainetarkoituksiin, vaikuttavana aineena psilosiini ja psilosybiini. Kaikki madonlakit eivät kuitenkaan sisällä näitä aineita. Sienten kerääminen, hallussapito, käyttö ja myynti on kiell ...

                                               

Myrkkyherkkusieni

Myrkkyherkkusieni on herkkusieniin kuuluva myrkyllinen, valkoinen herkkusienilaji. Sen tunnistaa parhaiten koskettamalla, kosketuskohdat kellertyvät. Sieni myös haisee musteelta, varsinkin kiehautettaessa. Sillä on jalassaan paksu rengas. Heltat ...

                                               

Myrkkymalikka

Myrkkymalikka on vaarallinen myrkkysieni, joka viihtyy nurmikoilla ja puistoissa. Se on väriltään valkoinen, muoto on hiukan nuijamainen. Malikoissa on muitakin myrkkysieniä, esimerkiksi hentomalikka. Myrkkymalikka sisältää muskariinia, joka on h ...

                                               

Myrkkynääpikkä

Myrkkynääpikkä on pienikokoinen ja kellertävänruskea sieni. Sen 1–5 cm leveä, keskuskohoumallinen lakki on nuorena puolipallomainen, mutta vanhemmiten laakenee ja muotoutuu lopulta kartiomaiseksi. Lakki on kosteusmuuntuva: kuivana se on vaalean k ...

                                               

Myrkkyrisakas

Myrkkyrisakas on kalkkimailla viihtyvä myrkyllinen risakaslaji. Sen lakki on 3–8 senttimetriä leveä ja yläpinnalta valkoinen tai punertava. Jalka on lakin värinen ja 5–12 senttimetriä pitkä. Heltat ovat melko tiheät. Malto on valkoista tai punert ...

                                               

Pantterikärpässieni

Pantterikärpässieni on myrkyllinen kärpässienilaji. Se muistuttaa nuorena toista myrkyllistä kärpässienilajia, ruskokärpässientä. Pantterikärpässienessä on samoja myrkkyjä kuin punakärpässienessä, mutta suurempina pitoisuuksina. Pantterikärpässie ...

                                               

Piruntatti

Piruntatti on myrkyllinen tattilaji, jonka lakki on väriltään valkoinen tai hopeanharmaa. Tatin maku on nuorena mieto, vanhemmiten epämiellyttävä. Jalka on yläosastaan kellertävä, alhaalta punertava. Muitakin myrkyllisiä tatteja, kuten tauriontat ...

                                               

Pisamavalmuska

Pisamavalmuska on pahoinvointia aiheuttava myrkkysienilaji. Lajin tuoksu on miellyttävä, se näyttää syötävältä, jalka on valkoinen, samoin heltat. Sienen lakki on väriltään punaruskea. Laji kasvaa hiekkamailla, mäntykankailla ja kalliomaastossa. ...

                                               

Polkurisakas

Polkurisakas on aluksi kupera, myöhemmin laakea tumman- tai vaaleanruskea risakaslaji. Lakki on leveydeltään 2–4 senttimetriä ja se on keskustasta tummin. Lakin pinta on hieman suomuinen ja siinä on yleensä keskuskohouma. Sienen jalka on vaaleanr ...

                                               

Pulkkosieni

Pulkkosieni on kellertävänruskea ja myrkyllinen pulkkosienten sukuun ja Boletales-lahkoon kuuluva sienilaji. Se on Suomessa erittäin yleinen.

                                               

Punalahokka

Punalahokka on syötävää kuusilahokkaa muistuttava lahokkalaji, joka kasvaa kannoilla. Se on väriltään punakeltainen ja maultaan syötäväksi kelpaamaton. Siitä on kuitenkin saatu väriä kankaisiin. Laji on lievästi myrkyllinen, aiheuttaa pahoinvoint ...

                                               

Rikkivalmuska

Rikkivalmuska on kokonaan keltainen, lievästi myrkyllinen valmuskalaji. Lajin tunnistaa kuitenkin ennen kaikkea pistävästä kaasunhajusta. Se on huomattavan harvahelttainen. Itiöemä kasvaa elo-lokakuussa lehtomaisissa metsissä tammen ja pähkinäpen ...

                                               

Ruskokärpässieni

Ruskokärpässieni muistuttaa toista myrkyllistä kärpässienilajia, punakärpässientä, jonka lakin pintakelmu on punainen. Toinen myrkyllinen kärpässienilaji, jota ruskokärpässieni muistuttaa, on Suomessa harvinainen pantterikärpässieni. Ruskokärpäss ...

                                               

Ruskovalmuska

Ruskovalmuska on kastanjanruskea myrkyllinen sienilaji. Sienellä on valkoiset heltat ja niissä punaisiaä täpliä. Sienen jalka on punaruskea. Sieni kasvaa mäntykankailla, hiekkamailla ja teiden varsilla koko Suomessa. Sitä ei pidä sekoittaa syötäv ...

                                               

Suippumyrkkyseitikki

Suippumyrkkyseitikin kuparinruskean sävyinen lakki kasvaa 3–13 cm leveäksi ja lakin keskelle muodostuu joskus kohouma, josta sieni on saanut nimensä. Suippumyrkkyseitikin jalka ja heltat ovat lakin väriset. Jalassa saattaa olla keltaisia seittivöitä.

                                               

Suippurisakas

Suippurisakas on myrkyllinen risakkaisiin kuuluva sienilaji. Sen tunnistaa suiposta ja vanhemmiten risaikseksi käyvästä lakista. Lakki on väriltään oljenkeltainen tai kellanruskea ja leveydeltään 3–7 senttimetriä. Heltat ovat melko tiheitä ja kel ...

                                               

Tauriontatti

Tauriontatti on myrkyllinen, Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla esiintyvä punertava tattilaji. Väriltään se on oliivimaisen ruskea tai kellanpunertava, ja muuttuu kosketettaessa siniseksi. Tatin pillit ovat keltaisia. Jalka on appelsiininkeltainen ...

                                               

Tiikerivalmuska

Lakin muoto on nuorempana kupera ja myöhemmin laakeampi ja reunat kääntyvät alaspäin. Lakissa on harmaita suomuja, jotka muodostavat kehämäisesti raidallisia kuvioita. Jalka on tasapaksu. Jalka on valkoinen, kuten myös malto ja itiöpöly.

                                               

Valkorisakas

Valkorisakas on myrkyllinen valkoinen risakaslaji. Sienen lakki muistuttaa kelloa ja laakenee sienen vanhetessa. Sen leveys on 1–4 senttimetriä ja siinä on pieni keskuskohouma. Sienen jalka on 3–6 senttimetriä pitkä, vaalea ja sileä. Heltat ovat ...

                                               

Veriseitikki

Veriseitikki on laakea, veren- tai karmiininpunainen seitikkilaji. Sienen heltat ovat myös verenväriset. Jalka on karmiininpunainen. Se on hyvä värjäykseen ja siitä saadaan yleensä paljon väriä.