ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 151




                                               

Laakavarsi

Laakavarsi on litteä kasvin varren rakenne. Laakavarret muistuttavat usein lehtiä ja toimivat niiden tavoin yhteyttävinä eliminä, mutta muodostuvat kasvin varren solukosta, ja ovat siten rakenteellisesti kasvin haaroja. Monilla laakavartisilla ka ...

                                               

Lankkujuuri

Lankkujuuri on puun vaakasuuntaisten juurten ja rungon leikkauskohtaan kasvava litteä rakenne, joka auttaa puuta pysymään pystyssä kovassa tuulessa. Lankkujuuret siirtävät latvuksessa syntyvää rasitetta rungon ja juurten leikkauskohdasta maahan. ...

                                               

Lehdykkä

Lehdykkä on kasvin lehden osa. Lehdykkä on erillistä lehteä muistuttava, mutta on kasvitieteellisesti vain osa suurempaa lehtilapaa. Lehteä, jonka lapa on jakautunut lehdyköihin, sanotaan kerrannais­lehdeksi. Kerrannaislehtisiä kasvilajeja on mon ...

                                               

Lehti (kasvitiede)

Lehti on yleensä ohut ja vihreä kasvinosa, joka vastaanottaa auringon valoa yhteyttämistä varten. Kasvitieteellisesti myös neulaset ovat lehtiä. Joillakin kasvilajeilla lehdistä tai lehden osista voi olla kehittynyt erinäköisiä rakenteita, kuten ...

                                               

Lehtiasento

Lehtiasento kertoo, miten lehdet sijaitsevat kasvin varressa. Lehtiasento on tärkeä tekijä kasvin lajia määritettäessä. Joissakin kasviheimoissa monilla heimon lajeilla on keskenään samantyyppinen lehtiasento. Yleisesti tunnistetut lehtiasentotyy ...

                                               

Lehtilaita

Lehtilaita tarkoittaa yleensä kasvin lehtilavan reunan ulkonäköä. Lehtilaidan kuvaamisessa käytetään usein vakiintuneita termejä, kuten esimerkiksi ehytlaitainen, sahalaitainen, nirhalaitainen ja nyhälaitainen. Kaikilla kasveilla ei kuitenkaan ol ...

                                               

Lehtilapa

Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa. Lehti on joko yksinkertainen tai kerrannaislehti. Yksinkertaisen lehden lehtilapa on yleensä leveä ja litteä ja sen liuskoittumisaste vaihtelee. Kerrannaislehden lehtilapa on jakautunut u ...

                                               

Lehtimuoto

Lehtimuoto eli yleisesti lehtilavan muoto on yksi tärkeistä lehden ominaisuuksista kasvia tunnistettaessa ja sen lajia määritettäessä. Lehtien muoto kasvissa voi vaihdella selvästikin verson ja lehden iästä riippuen, kuten esimerkiksi metsähaaval ...

                                               

Lehtiruusuke

Lehtiruusuke on samasta kohtaa vartta eri suuntiin kasvaneiden lehtien muodostama kokonaisuus. Kasvien lehtiruusuke sijaitsee yleensä varren alaosassa, aivan maanrajassa jolloin sitä voidaan nimittää myös tyviruusukkeeksi. Lehtiruusuke on tyypill ...

                                               

Lehtituppi

Lehtituppi on erityisesti heinäkasveilla tavattava putkimainen rakenne, joka ympäröi vartta lehtilavan alapuolella. Lehtituppi on kehittynyt lehtikannasta ja on usein tiiviisti varren ympärillä. Lehtituppi voi olla useita senttimetrejä pitkä, ja ...

                                               

Lenninhaiven

Lenninhaiven eli pappus-haiven on pähkylässä kiinni oleva hento, karvamainen laite. Sen tarkoituksena on edistää kasvin siementen leviämistä tuulen avulla. Lenninhaivenisia siemeniä on paljon esimerkiksi asterikasveilla eli mykerökukkaisilla. Len ...

                                               

Mätäs

Mätäs tarkoittaa yleiskielessä pientä, pehmeää maanpinnan osaa, joka ulottuu ympäristöään ylemmäksi. Tällainen pieni maan kohoama voi olla esimerkiksi heinä- tai sammalkasvuston muodostama tai vaikkapa puolukkamätäs. Kasvitieteessä mätäs tarkoitt ...

                                               

Neulanen

Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti. Neulanen voi olla litteä tai poikkileikkaukseltaan särmikäs. Tyypillisimmillään neulaset ovat hyvin kapeita ja teräväkärkisiä eli kasvitieteen termein muodoltaan neulasmaisia. Neulasiksi kutsutaan k ...

                                               

Nivel (kasvitiede)

Nivel on kasvin varressa oleva yhden tai useamman lehden kiinnityskohta. Yleensä kunkin lehden lehtihankaan kehittyy hankasilmu. Nivelkohta on usein muuta vartta paksumpi. Nivelten välistä varren osaa nimitetään nivelväliksi. Kasvin juurissa ei o ...

                                               

Oka (kasvitiede)

Oka on kasvin varren epidermin soluista sekä niiden alaisista soluista muodostunut kova, teräväkärkinen emergenssi eli solukkokarva. Esimerkiksi ruusujen piikeistä voidaan käyttää nimitystä oka.

                                               

Ora (kasvitiede)

Ora on kasvitieteessä kasvin piikki, joka on muodostunut oksasta tai lehdestä. Oria ovat esimerkiksi akaasioiden ja orapihlajien piikit.

                                               

Ota (kasvitiede)

Ota on kasvin lehdessä tai hedelmässä oleva pienikokoinen piikki tai piikkimäinen rakenne. Lehdessä oleva ota on kovaksi ja teräväkärkiseksi muuntunut karva ja se voi sijaita lehtilavan kärjessä, lehdyköiden kärjissä tai korvakkeiden kärjissä. Le ...

                                               

Piikki (kasvitiede)

Piikit ovat kasveissa erikokoisia ja -vahvuisia rakenteita, jotka yleensä suojaavat kasvinosaa tai koko kasvia kasvinsyöjiltä. Kasvien piikit ovat lajista riippuen erikokoisia sekä erivahvuisia, ja ne voivat olla kehittyneet eri solukoista. Piiki ...

                                               

Puuvarsi

Puuvarsi on kasvin monivuotinen maanpäällinen varsi. Puuvartiset kasvit ovat kasvumuotonsa puolesta tavallisesti puita, pensaita, varpuja tai liaaneja.

                                               

Rönsy

Rönsy on kasvin ohut, pitkänivelvälinen ja tavallisesti vaakasuora verso, joka edistää kasvin lisääntymistä ja leviämistä. Tällainen suvuton lisääntyminen edellyttää, että kasvinosassa on riittävästi uuden kasviyksilön kaikiksi soluiksi erilaistu ...

                                               

Sekovarsi

Sekovarsi eli tallus on alkeellisten kasvien sekä sienten kasvullinen osa, josta ei voida erottaa versokasveille tyypillisiä pitkälle erikoistuneita osia, kuten lehtiä ja vartta. Sekovarsi esiintyy kaikilla levillä, jäkälillä ja sienillä sekä erä ...

                                               

Siemenvaippa

Siemenvaippa eli arillus on siementä ympäröivä mehevä lisäke, jota tavataan joillain kasvilajeilla. Esimerkiksi marjakuusilla siemeniä suojaavat tavallisten käpyjen sijasta kirkkaanpunaiset siemenvaipat. Siemenvaipan tarkoituksena on edistää siem ...

                                               

Tuohi

Tuohen hankinta eli kiskonta on periaatteessa yksinkertaista, se irrotetaan koivun rungosta levyinä tai pitkinä, monimetrisinä nauhoina eli siisnoina. Levyt varastoidaan tiukkaan pinkkaan pareittain, valkeat puolet vastakkain. Siisna kääritään ke ...

                                               

Tähkylä

Tähkylä on heinäkasvien kukinnon osa, joka toiminnaltaan vastaa terälehdellisen kasvin kukkaa. Tähkylässä on tavallisesti kahdesta kuuteen erillistä, kehätöntä kukkaa, ja näiden helpeet eli suojuslehdet sekä koko tähkylää suojaavat suojuslehdet e ...

                                               

Varsi

Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana. Varsi mahdollistaa myös veteen liuenneiden ravinteiden nostamisen ylös lehtien ja kukkien saataville. Puutuneisuuden m ...

                                               

Verso

Verso on kasvitieteessä kasvin toinen pääosa juurten ohella. Se koostuu varresta, lehdistä ja kasvin lisääntymisosista. Verso on tavallisesti kasvin maanpäällinen yläosa, joka kasvaa ylöspäin. Vaakasuoraan kasvava verso on kasvulliseen lisääntymi ...

                                               

Vesiverso

Vesiversot ovat versoja, jotka kasvavat puun rungosta tai yli vuoden vanhoista oksista, piilevistä silmuista. Piilevät silmut ovat näkyvillä puun kuoressa tai uppoutuneina kuoren alle sen alaisina silmuina. Niitä kutsutaan joskus villeiksi versoi ...

                                               

Kasvitauti

Kasvitauti on kasveilla esiintyvää virus-, home-, sieni- tai bakteeriperäistä sairautta. Ne leviävät ilman, veden, saastuneen kasvimateriaalin, maan ja työvälineiden mukana, mutta myös tuhohyönteiset voivat levittää virustauteja kasvista toiseen. ...

                                               

Haulitauti

Haulitauti on hedelmäpuiden tarttuva sienitauti. Se leviää itiöiden avulla roiskeveden tai sateen mukana. Tauti vaikuttaa erityisesti kirsikka- ja luumupuihin. Sieni turmelee lehden solukkoa pyöreinä laikkuina. Solukko värjäytyy punaiseksi, kuivu ...

                                               

Koivunversolaikku

Koivunversolaikku on sienitauti, joka vaivaa varsinkin taimitarhoissa kasvatettavia koivuja. Sitä aiheuttavat useat eri sienilajit tiheissä ja kosteissa taimistoissa. Versolaikkuiset taimet eivät kelpaa metsänviljelyyn. Tauti on saanut nimensä tu ...

                                               

Möhöjuuri

Möhöjuuri on ristikukkaisilla kasveilla, kuten kaalilla, rypsillä ja rapsilla tavattava kasvitauti. Sen aiheuttaa Plasmodiophora brassicae -möhösieni. Eläessään isäntäkasvissa tämä möhösieni aiheuttaa kasvin juuriin suuria muodottomia äkämiä, mis ...

                                               

Panamantauti

Panamantauti on kasvitauti, joka leviää banaanikasvin juuriin, juuri on oireeton ja siitä kasvavat varret pilaantuvat ja mätänevät. Tämä on taudin uusin, neljäs muunnos. Sen aiheuttaa Fusarium oxysporum f. sp. cubense -sieni, joka on immuuni sien ...

                                               

Ruostesienet

Ruostesienet ovat kasveissa loisina eläviä sienilajeja. Ne eivät koskaan muodosta itiöemiä, sillä sieni muodostaa helmi-itiöpesäkkeitä. Niiden rihmasto kasvaa isäntäkasvin solukkojen soluväleissä. Ne eivät yleensä tapa isäntäänsä. Ruostesieniin k ...

                                               

Torajyvä

Torajyvä, arkikielessä myös häränjyvä tai härkäjyvä, on kotelosienitauti, jonka aiheuttaa torajyväsieni. Torajyvää tavataan rukiissa, hybridirukiissa, ruisvehnässä, vehnässä ja ohrassa. Torajyvä on myrkyllinen ja se aiheuttaa suurina määrinä hall ...

                                               

Tupakan mosaiikkivirus

Tupakan mosaiikkivirus eli TMV on lähinnä koisokasveilla, erityisesti tupakoilla esiintyvä kasvivirus. Viruksen tartunta aiheuttaa kasvin lehdillä laikkuuntumista ja värimuutoksia, mistä nimi mosaiikkivirus.

                                               

Versopolte

Versopolte, myös tammen äkkikuolema on Phytophthora ramorum -munasienen aiheuttama kasvitauti, jolle on alttiita laaja joukko kasveja. Se tunnistettiin 1990-luvun keskivaiheilla Yhdysvaltojen Kaliforniassa ja Oregonissa sattuneen villien tammipui ...

                                               

Aglaophyton

Aglaophyton on hävinnyt kasvisuku, joka kuului Polysporangiophyta-kladiin. Sitä tavattiin varhaisella devonikaudella, jolloin se oli oleellinen osa kasvikuntaa. Se oli eräänlainen sammalten ja putkilokasvien välimuoto. Aikaisemmin tämä suku luett ...

                                               

Ginkgo adiantoides

Ginkgo adiantoides on neidonhiuspuiden sukuun kuuluva sukupuuttoon kuollut, fossiilista kuvattu paljassiemeninen kasvilaji. Tuntomerkeiltään se muistuttaa paljon lähilajiaan neidonhiuspuuta, josta se on erkaantunut paleogeenikaudella 56 miljoonaa ...

                                               

Glossopteris

Glossopteris oli muinainen siemensaniaisiin kuulunut kasvisuku. Suvun kasvit olivat puuvartisia, ja niiden uskotaan voineen kasvaa jopa 30 metriä korkeiksi. Koska kasvista on säilynyt fossiileissa vain osia, puiden ulkonäköä ei tunneta tarkasti. ...

                                               

Horneophytopsida

Horneophytopsida on luokka, johon kuului sukupuuttoon kuolleita kasveja, joilla oli haaroittunut varsi ilman lehtiä, varsinaisia juuria tai putkilorakennetta, joita esiintyi varhaiselta siluurikaudelta varhaiselle devonikaudelle. Ne olivat yksink ...

                                               

Lepidodendrales

Lepidodendrales on sukupuuttoon kuollut luokkaan Isoetopsida kuuluva liekomaisten lahko. Sen jäsenet elivät devoni-, kivihiili- ja permikausien aikana. Kivihiilikaudella niiden levinneisyys oli maailmanlaajuinen. Lahkoon kuului kookkaita puumaisi ...

                                               

Lepidodendron

Lepidodendron on sukupuuttoon kuollut Isoetopsida-luokkaan kuuluva kasvisuku, joka eli kivihiilikauden aikana. Se oli puumainen liekomainen kasvi, joka saattoi kasvaa yli 30 metriä korkeaksi. On tehty myös arvioita, joiden mukaan Lepidodendron on ...

                                               

Metasequoia foxii

Metasequoia foxii on sypressikasvien heimon kiinanpunapuiden sukuun kuuluva esihistoriallinen, fossiilista kuvattu havupuulaji. Se tunnetaan paleoseenilla syntyneistä kerrostumista Albertan provinssin alueelta Kanadasta. Sen fossiiliset jäänteet ...

                                               

Pteridospermatophyta

Pteridospermophyta eli siemensaniaiset on joukko esihistoriallisia siemenkasveja. Sen edustajia esiintyi devonikaudelta liitukaudelle. Monimuotoiseen kasviryhmään on luokiteltu kaikki siemenkasvit, jotka eivät kuuluneet havupuihin, neidonhiuspuih ...

                                               

Sinettipuut

Sinettipuut on hävinnyt kasvisuku, joka kuului Sigillariaceae-heimoon. Sitä esiintyi kivihiilikaudella noin 360–300 miljoonaa vuotta sitten. Sinettipuut olivat sukua liekomaisille kasveille. Niiden runko oli paksu ja oksat harvat. Lehdet olivat p ...

                                               

Stigmaria

Stigmaria on joukko Lepidodendrales-lahkon liekomaisten kasvien juurifossiileja, joita on löydetty kivihiilikauden aikaisista kerrostumista. Stigmariaa pidettiin aikaisemmin omana sukunaan, mutta nykyisin se tarkoittaa useiden eri puiden juuria, ...

                                               

Wattieza

Wattieza on sukupuuttoon kuollut suku esihistoriallisia saniaismaisia puita. Sukuun on sijoitettu maailman vanhimmat, ulkonäöltään jonkin verran nykyisiä palmuja muistuttaneet puut. Wattieza -puita oli devonikaudella noin 380 miljoonaa vuotta sit ...

                                               

Williamsonia

Williamsonia on sukupuuttoon kuollut Bennettitales-lahkoon kuuluva siemenkasvisuku. Se eli jura- ja liitukauden aikana sekä Lauraasiaan että Gondwanaan kuuluneilla alueilla.

                                               

Zosterophyllopsida

Zosterophyllopsida on hävinnyt liekomaisten kaareen kuulunut kasvien ryhmä. Sitä esiintyi devonikaudella 408–370 miljoonaa vuotta sitten. Siihen kuului lahko Zosterophyllales, johon kuuluvia sukuja olivat Zosterophyllum ja Rebuchia. Kaaren toinen ...

                                               

Benediktinmunat

Benediktinmunat on alkujaan pohjoisamerikkalainen aamiainen tai brunssi. Se sisältää halkaistun sämpylän, joka on täytetty paistetulla kinkulla tai pekonilla ja uppomunalla, maustettuna hollandaisekastikkeella. Benediktinmunat lienee nimetty Bene ...