ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 152




                                               

Keitetty muna

Keitetty muna on ruokalaji. Kyseessä ovat munat, jotka on keitetty kiehuvassa vedessä kuorineen. Ilman kuoria keitettyä kananmunaa kutsutaan uppomunaksi. Kovaksikeitettyjä munia keitetään kauemmin, jotta sekä keltuainen että valkuainen kiinteytyi ...

                                               

Munakas

Munakas on kananmunasta paistamalla valmistettu ruoka, jota kutsutaan myös omeletiksi. Munakas valmistetaan rikkomalla munan rakenne esimerkiksi haarukalla, ja munan valkuaisaineet hyydytetään rasvatulla tai tarttumattomalla paistinpannulla. Usei ...

                                               

Munakokkeli

Munakokkeli on munista valmistettu ruokalaji. Munakokkeli valmistetaan rikotuista munista, jotka sekoitetaan maidon tai kerman kanssa. Seos kypsennetään rasvassa kattilassa tai paistinpannulla.

                                               

Uppomuna

Uppomuna on kananmuna, joka keitetään vedessä ilman kuorta siten, ettei se hajoa, vaan keltuainen pysyy valkuaisen peitossa. Runsaaseen keitinveteen lisätään hieman etikkaa, mutta ei ruokasuolaa. Ensiksi vesi pannaan pyörivään liikkeeseen ja riko ...

                                               

Cremaster-lihas

Cremaster-lihas eli kiveksen kohottajalihas on korimainen kivestä ympäröivä ohut luurankolihas, joka jatkuu kivespussista nivuskanavaan. Se säätelee kiveksen korkeutta ja kivespussin kireyttä.

                                               

Esinahka

Esinahka on ihopoimu, joka on osa sukupuolielimiä. Sen tehtävänä on suojata terskaa, joka miehillä on siittimen uloin osa, naisilla häpykielen pää. Miehen esinahalla on merkitystä myös seksissä. Ympärileikkauksessa miehen esinahka poistetaan koko ...

                                               

Eturauhanen

Eturauhanen on miehillä virtsarakon alapuolella sijaitseva lisäsukupuolirauhanen. Naisten vastaavaa elintä, Skenen rauhasta, voi pitää eturauhasen surkastumana. Miehillä eturauhasen tehtävänä on tuottaa siemennesteeseen nestettä siittiöiden ravin ...

                                               

Frenulum

Frenulum on pieni ihopoimu, eräänlainen kiinnitysside, siittimen alapinnalla, joka kiinnittää esinahan terskan alapintaan. Frenulumin sanotaan olevan siittimen herkin osa. lähde? Lapsuudessa tehdyissä ympärileikkauksissa frenulum usein poistetaan ...

                                               

Kives

Kives eli testikkeli on urospuolisen selkärankaisen eläimen sukupuolielimiin kuuluva parillinen sukupuolirauhanen. Kivekset tuottavat miehen sukusoluja eli siittiöitä, joita tarvitaan munasolun hedelmöityksessä ja siten lisääntymisessä. Lisäksi k ...

                                               

Kivespussi

Kivespussi on miehen ulkoinen sukupuolielin, jonka sisällä kivekset ja lisäkivekset sijaitsevat. Kivespussin tarkoitus on pitää kivekset elimistön ulkopuolella, jolloin niiden lämpötila pysyy elimistön lämpötilaa alhaisempana, mikä on tärkeää sii ...

                                               

Lisäkives

Lisäkivekset ovat osa miehen sukupuolielimiä, jotka varastoivat kivesten tuottamia siittiötä. Lisäkives sijaitsee kiveksen pinnalla.

                                               

Lisäsukupuolirauhaset

Lisäsukupuolirauhaset lat. glandulae genitales accessoriae) ovat uroksille ominaisia rauhasia, jotka tuottavat suurimman osan siemennesteestä. Lisäsukupuolirauhasiin kuuluvat eturauhanen, siemenjohtimen avartuma sekä parilliset bulbouretraalirauh ...

                                               

Siemenjohdin

Siemenjohtimet ovat siittiöitä lisäkiveksistä virtsaputkeen kuljettavia johtimia, joissa siittiöitä myös varastoituu.

                                               

Siitin

Siitin eli penis on urosnisäkkäiden ja joidenkin muiden urospuolisten selkärankaisten sukupuolielin, jolla on keskeinen rooli lisääntymisessä, seksuaalisuudessa ja monilla nisäkkäillä virtsaamisessa. Siitin toimii uroksen yhdyntäelimenä. Siittime ...

                                               

Terska

Terska on miehillä siittimen uloin, paisuvaiskudoksen laajentunut osa. Naisilla terska on häpykielen eli klitoriksen näkyvin osa ja sijaitsee pienten häpyhuulten yläosan risteyskohdassa. lähde?

                                               

Aitopanssarimonnit

Aitopanssarimonnien alaheimossa on viisi sukua ritarimonnit Dianema rantamonnit Hoplosternum panssarimonnit Callichthys haarniskamonnit Megalechis Lepthoplosternum

                                               

Aitotäpläpleko

Aitotäpläpleko on imumonnien heimoon kuuluva alun perin eteläamerikkalainen kalalaji, se on kotoisin Brasilian eteläosista. Aitotäpläpleko kasvaa 30 cm pitkäksi. Siinä on vaaleanruskealla pohjalla tumman ruskeita täpliä. Tätä ja muita täpläplekol ...

                                               

Appelsiinipleko

Appelsiinipleko on Etelä-Amerikan joissa Guyanassa ja Venezuelassa tavattava monnikala. Se kuuluu imumonnien Hypostominae-alaheimoon. Lajin kuvaili Jonathan W. Armbruster vuonna 2003. Laji on tieteellisesti nimetty iktyologi Mark H. Sabaj Pérezin ...

                                               

Aurinkotetra

Aurinkotetra on tetrojen heimoon kuuluva kalalaji, jota monesti pidetään akvaariokalana. Sitä tavataan luonnossa Teles Pires-joessa Tapajós-joen yläjuoksulla Brasiliassa. Aurinkotetra voi kasvaa korkeintaan vain noin 2.8 senttimetrin mittaiseksi. ...

                                               

Avainkirjoahven

Avainkirjoahven on kirjoahventen heimoon ja samannimiseen alaheimoon kuuluva laji. Se on sukunsa Cleithacara ainoa laji ja suosittu akvaariokalana.

                                               

Haarniskamonni

Haarniskamonni on aitopanssarimonneihin kuuluva pohjakala. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta. Haarniskamonnien taksonomia ja sen mukana suomenkielinen nimistö vaikuttaa olevan epäselvä. FishBasen mukaan M. personata on M. thoracata n vanhentunut ni ...

                                               

Hehkujuovatetra

Hehkujuovatetra on tetrojen heimoon kuuluva kala. Hehkujuovatetra kasvaa 3 cm pitkäksi. Sen kyljessä on musta ja punainen vaakasuora viiva. Se on kotoisin Amapan osavaltiosta Brasiliasta.

                                               

Hehkupurjetetra

Hehkupurjetetra kasvaa noin 3–4 cm pitkäksi. Sillä on kullanruskea vartalo, jonka keskipaikkeilla kulkee musta leveä vaakaraita. Raidassa on kimaltavia kohtia, kuin jalokiviupotuksia. Kutuasussa koiraan selkäevä kohoaa komeaksi purjeeksi, jossa o ...

                                               

Hehkurasbora

Hehkurasbora on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji, jota tavataan myös akvaariokalana. Hehkurasbora kasvaa noin 2.5 cm pitkäksi. Se on pohjaväriltään oranssinpunainen, ja siinä on kyljessä musta vaakasuuntainen juova. Koiraan evät ovat punaise ...

                                               

Hehkutetra

Hehkutetetra jää alle kolmen sentin mittaiseksi kalaksi. Naaras on pulleampi, koiras kapeampi. Kalan eturuumis ja kylkijuova hohtavat oranssinsävyisenä, selkä ja pyrstöpuoli ovat läpikuultavan harmahtavat.

                                               

Helmi-imunuoliainen

Helmi-imunuoliainen on aasialainen kala, jota pidetään myös akvaarioissa. Sitä on kutsuttu myös kampaimunuoliaiseksi, ja monien lähilajien tavoin myyty nimellä borneonimunuoliainen.

                                               

Helmikirjoahven

Helmikirjoahven on kirjoahveniin kuuluva kala, joka on aggressiivisuudestaan huolimatta suosittu akvaariokalana. Kala tunnetaan myös lempinimellä ”Jack Dempsey” nyrkkeilijä ja näyttelijä Jack Dempseyn mukaan.

                                               

Helmimonninen

Helmimonnisella on suklaanruskealla pohjalla valkoisia pisteitä ja kyljissä pitkittäisjuovia. Laji sekoitetaan joskus hietamonniseen. Lajit voi erottaa pään kuvioinnista: hietamonnisella on tummia pilkkuja valkoisella pohjalla, helmimonnisella va ...

                                               

Helmipaholaispleko

Helmipaholaispleko on hyvin aggressiivinen muita lajitovereitaan ja muita yhtä suuria plekoja kohtaan. Kala ui useimmiten akvaarion pohjalla. Se on ilmeisesti lisääntynyt vain kerran akvaariossa.

                                               

Helmipurjepleko

Luonnossa helmipurjeplekoa tavataan Brasiliasta Tocantinsjoesta. Helmipurjeplekot ovat makeanveden kaloja ja se elää vesissä, joiden lämpötila on 24–29 °C. Akvaario-olosuhteissa lajille on hyvä olla tarjolla luolia tai juurakoita. Luonnossa helmi ...

                                               

Helmiäistonkija

Helmiäistonkija on kirjoahveniin kuuluva kala. Se on suosittu akvaariokala. Helmiäistonkija kasvaa tyypillisesti 9 cm pitkäksi. Se on saanut nimensä värityksestään: harmaanvihreällä pohjalla on sinihohtoisia helmiä. Evät ovat punaiset tai punareu ...

                                               

Hietamonninen

Hietamonninen on monnisiin kuuluva makean veden kalalaji. Sen luontainen elinympäristö on Etelä-Amerikan sisävesissä, Brasiliassa ja Boliviassa. Hietamonninen on yleinen akvaariokala.

                                               

Hohtomiljoonakala

Hohtomiljoonakala on hammaskarppeihin kuuluva kala, miljoonakalan lähisukulainen. Lajit risteytyvät, ja monet akvaariokauppojen hohtomiljoonakalojen nimellä myymistä yksilöistä ovatkin risteymiä.

                                               

Hohtomonninen

Hohtomonninen kasvaa noin 8 cm pitkäksi. Naaras on koirasta suurempi. Kalan päässä on mustaa ja siinä on mustia pilkkuja, sekä mustaa, valkoista ja oranssia.

                                               

Hopealevytetra

Hopealevytetra on piraijoiden heimoon kuuluva kalalaji, jota pidetään usein akvaariossa ja se on varsinkin Yhdysvalloissa suosittu akvaariokala, jossa sitä markkinoidaan Silver dollar-nimellä. Hopealevytetra on saanut nimensä litteästä hopeaisest ...

                                               

Ilveilijäbarbi

Ilveilijäbarbi kasvaa noin 15 cm pitkäksi. Sen vartalon pohjaväri on kullanpunainen, joka vaalenee kohti vatsapuolta. Mustat salmiakkikuviot koristavat kalan kylkiä ja luovat mielikuvan sirkuspellen puvusta. Evät ovat punaoranssit, ja silmän etuo ...

                                               

Imumonnit

Imumonnit jaetaan kuuteen alaheimoon. Alaheimoihin kuuluu lukuisia sukuja, joista seuraavassa on luetteloitu tunnetuimmat. Alkuimumonnit Lithogeneinae Lithogenes Valeplekot Neoplecostominae Neoplecostomus Pikkuimumonnit Hypoptopomatinae Nuolimonn ...

                                               

Intiaaninsulka

Intiaaninsulka on hopeanvärinen tetra, jonka evät ovat vaaleat ja niissä on mustat pilkut. Intiaaninsulka jää n. 4.5 cm kokoiseksi. Sukupuolierot ovat melko pienet. Koiraat ovat hieman kirkasvärisempiä kuin naaraat. Koiraat ovat myös hoikempia. K ...

                                               

Isopurjepleko

Isopurjepleko on suurikokoinen imumonneihin kuuluva kasvinsyöjäpleko, jota voi pitää isossa, hyvin suodatetussa akvaariossa. Voi olla, että samalla kauppanimellä kulkee useampia lajeja.

                                               

Jaguaarimonninen

Jaguaarimonninen on melko pieni monninen. Sen pituus on korkeintaan viisi senttiä aikuisena. Jaguaarimonninen sekoitetaan helposti leopardimonniseen. Molemmat ovat tylppäkuonoisia ja molemmilla on pienten pisteiden kuvioimilla hopeanharmailla kyl ...

                                               

Juovakääpiöahven

Juovakääpiöahvenen suurin koko on 4–5 cm, naaraat ovat pienempiä kuin koiraat. Kalan normaali yleisväri on vaaleanharmaa, kyljessä selvä leveä musta vaakaraita. Koiras hohtaa sinisävyisenä, naaras muuttuu kutuvalmiina keltaiseksi.

                                               

Juovanuolimonni

Juovanuolimonni on sävyisä ja vilkas, ja liikkuu myös päivällä. Se on sopeutuvainen erilaisiin oloihin, ja hyvä levien puhdistaja pieniin akvaarioihin.

                                               

Juovarihmakala

Juovarihmakalan aikuispituus vaihtelee yhdentoista ja kahdentoista sentin välillä. Sen vartalo on litteänpuikea, kiiltävä ja siinä on punertavalla pohjalla sinisiä tai neonturkooseja pystyjuovia. Naaras on haaleamman värinen kuin koiras.

                                               

Juovaseisojatetra

Juovaseisojatetra kasvaa noin 16 cm pitkäksi. Pohjaväriltään se on musta tai tumman ruskea ja kyljissä kulkee keltaisia poikkiraitoja. Muodoltaan kala on pitkulainen ja suu on pieni. Juovaseisojatetran evät ovat väriltään tummanpunaiset. Juovasei ...

                                               

Kaarimonninen

Kuten muut monniset, laji oleilee mieluiten pohjalla. Liikkuu luonnossa satojen yksilöiden parvissa. Myös akvaariossa kaarimonnista tulee pitää parvessa, vähintään 6–10 yksilöä on suotava määrä. Tonkii herkillä viiksillään pohjamateriaalia ravinn ...

                                               

Kardinaalitetra

Kala on täysikasvuisena noin 4–5 cm pitkä ja hoikkavartaloinen. Se on saanut nimensä punaisesta kardinaalien tunnusväri raidasta kyljessä. Ylempänä on sinertävä raita, leveämpi ja kirkkaampi kuin neontetralla, ja lisäksi raita on suorempi kuin ne ...

                                               

Katinkultamonni

Kalan väri vaihtelee vaaleanharmaasta tummanharmaaseen. Ruumiissa näkyy myös kullan ja vihreän välkettä. Naaraan vatsa on pulleampi. Muita sukupuolieroja ei vielä tunneta. Katinkultamonnin pituus on noin 6–8 cm.

                                               

Kerritetra

Kerritetra voi kasvaa noin viisi senttiä pitkäksi. Kerritetran kyljessä on leveä musta raita, ja se muistuttaa paljon keisaritetraa. Koiras on sinisävyisempi kuin naaras. Koiraan rasvaevä on sininen, naaraan oranssi. Kalasta on myös jalostettu er ...

                                               

Kiekkokala

Kiekkokala on nimensä mukaisesti kiekkomaisen pyöreä ja sivuilta litteä kalalaji, joka kuuluu kiekkokalojen sukuun kirjoahventen heimossa. Sen luontaista esiintymisaluetta on Amazonin vesistö Etelä-Amerikassa. Kiekkokala on suosittu akvaariokala. ...

                                               

Kirjoahvenet

Kirjoahvenet on makeissa vesissä elävien kalojen heimo, josta tunnetaan eri arvioiden mukaan 1 300–2 000 lajia. Ne jaetaan 112–226 sukuun.