ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 153




                                               

Kirjomonninen

Kuten muut monniset, kirjomonninen oleilee mieluiten pohjassa, jonka soran pitää olla pienirakeista ja pyöreää ilman teräviä reunoja, jotta se ei vahingoita siihen viiksiään. Kirjomonninen tonkii mielellään hienojakoista hiekkaa. Viihtyy parvessa ...

                                               

Kirsikkatetra

Kirsikkatetra on akvaariossa pidetyistä tetroista suurikokoisimpia, ja voi kasvaa kymmenen senttiä pitkäksi. Sen yleisväri on vaaleanharmaan punertava, kyljessä on punainen alue. Koiraan selkäevä on tumma ja banaaninmuotoinen, naaraan selkäevä on ...

                                               

Koikarppi

Koikarppi on alun perin ruokakalaksi kasvatetun tavallisen karpin värimuunnos, joka levisi Kiinan kautta Japaniin ja sieltä toisen maailmansodan aikana myös Eurooppaan. Nykyään koikarppia pidetään Suomessakin koristelammikoissa tai lammikkoharras ...

                                               

Korumonninen

Korumonninen on useimpien muiden monnisten tapaan pieni eli noin 6 cm pitkä. Se on pohjakala ja viihtyy parvissa, joskin korumonninen ui jossain määrin myös pohjan yläpuolella.

                                               

Kulmatetra

Kulmatetra jää vähän yli viisi senttiä pitkäksi. Sen kyljessä on musta raita, joka jatkuu ”kulman taakse” pyrstöevän alempaan haaraan. Tämän alapuolella on ohut keltainen juova. Muuten kala on vaaleanharmaa. Kulmatetran ominainen asento on uida l ...

                                               

Kultapiikkimonninen

Kultapiikkimonninen voi kasvaa 6-7 senttimetriä pitkäksi. Sen pää on vaaleanharmaa ja kyljet ja selkä ovat mustat. Pyrstössä on valkoisia ja mustia raitoja.

                                               

Kultapäämonninen

Kultapäämonninen voi kasvaa 7 senttimetriä pitkäksi. Kalan pää, selkä ja kyljet ovat mustat, mutta alaosa on vaalea. Pyrstökin on vaalea ja siinä on mustia pilkkuja.

                                               

Kuparimonninen

Kuparimonninen on 6-8 cm pitkä, yleisväriltään kuparinruskea ja sen kyljessä on tummanruskea raita, jossa on vihreää "kiiltoa." Kuparimonnisesta on myynnissä myös albiinomuotoa, jonka voi erottaa täplämonnisen albiinomuodosta silmien ympäryksen v ...

                                               

Kuparitetra

Kuparitetra kasvaa noin viisi senttiä pitkäksi. Se on kuparinruskea, pyrstössä on voimakas musta juova ja pyrstöevän kärjet ovat hopeanvalkeat. Kalan levätessä yöllä tai sen ollessa stressaantunut muuttuu väri hopeisemmaksi. Naaraat ovat koiraita ...

                                               

Kuusiraitabarbi

Kuusiraitabarbi on särkien heimoon kuuluva trooppisissa vesissä elävä kalalaji. Sitä tavataan Malakan niemimaalla, Borneossa, Sumatrassa Indonesiassa ja Singaporessa. Kuusiraitabarbin maksimipituus on 5.5 senttimetriä.

                                               

Kynäkala

Kynäkala kasvaa noin viisi senttiä pitkäksi. Sen pitkulaisessa vartalossa on kullanvärinen juova tummemmalla pohjalla. Kala ui tyypillisessä vinossa asennossa pää yläviistoon.

                                               

Kääpiöakara

Kääpiöakarakoiras voi kasvaa 8 cm pitkäksi, naaras jää alle viisisenttiseksi. Pohjaväri on koiraalla sinisävyinen, naaraalla kellansävyinen. Kyljessä silmän korkeudella kulkee tumma raita. Naaras muuttuu kutuaikana ruutukuvioiseksi.

                                               

Kääpiömonninen

Kääpiömonninen on pienikokoinen monnislaji. Sitä pidetään akvaariokalana. Se jää tyypillisesti noin kahden sentin pituiseksi. Kääpiömonninen on kotoisin Etelä-Amerikasta Madeira-joen vesistöstä. Se elää pienissä sivujoissa ja tulvametsissä. Sitä ...

                                               

Kääpiösuppusuu

Kääpiösuppusuu jää alle neljä senttiä pitkäksi. Sen kyljessä on musta vaakaraita,jonka ylä- ja alapuolella kulkevat hopeansävyiset raidat. Evissä ja mustan raidan alapuolella on hiukan punaista.

                                               

Kääpiötapparakala

Kääpiötapparakala jää alle kolme senttiä pitkäksi. Sen hopeanhohtoinen ruumis on erikoisen muotoinen, koska se on sopeutunut sieppaamaan ruokaa veden pinnasta.

                                               

Lasitetra

Lasitetra on tetroihin kuuluva eteläamerikkalainen kala, jota pidetään myös akvaarioissa. Kala on tunnettu aiemmin myös tieteellisillä nimillä Aphyocharax analis, Aphyocharax filigerus, Bleptonema amazonae ja Prionobrama madeirae.

                                               

Lehtikala

Lehtikala on litteä ja korkea, muistuttaa muodoltaan syrjällään uivaa lehteä. Pitkät evät korostavat lehtimäisyyttä. Aikuisen kalan korkeus evineen on yleensä korkeintaan 20 cm mutta suurimmillaan jopa 40 cm. Lehtikaloista on useita värimuunnoksia.

                                               

Leopardimonninen

Leopardimonnisen enimmäispituus on viisi senttiä. Leopardimonninen on laajalle levinnyt, ja eri seuduilta tulevat kalat voivat olla jonkin verran erivärisiä.

                                               

Leväbarbi

Leväbarbi on särkien heimoon kuuluva kalalaji. Se on helppohoitoinen seura-akvaarion parvikala, joka on akvaarioharrastajien suosiossa, koska se syö viherleviä. Sitä sekoitetaan usein kuonobarbiin ja levänuoliaiseen sekä mahdollisesti juovaimubar ...

                                               

Lippukirjoahven

Lippukirjoahvenen pituus on noin 8 cm ja se on sinikuvioinen. Sukupuolet ovat varsin samannäköiset, tosin uroksen selkä- ja peräevän takaruodot ulottuvat pyrstöevän yli. Naaraan evät ovat lyhyemmät. Lippukirjoahven muistuttaa nuorena ruostekirjoa ...

                                               

Lippulehtikala

Lippulehtikala on eteläamerikkalainen kirjoahven, jota pidetään myös akvaarioissa pienikokoisemman sukulaisensa lehtikalan tavoin.

                                               

Lippuritarimonni

Lippuritatimonninaaraat voivat kasvaa 13 senttiä pitkiksi ja urokset 10 senttiä pitkiksi. Lippuritarimonnin selkä ja kyljet ovat harmaat ja vatsa on valkoinen. Pyrstössä on mustia ja valkoisia raitoja.

                                               

Lipputetra

Lipputetra on tetroihin kuuluva eteläamerikkalainen kala. Suosiota akvaariokalana on rajoittanut kalan taipumus syödä kasveja.

                                               

Loistokääpiöahven

Koiraskalat voivat kasvaa noin yhdeksän senttimetrin, naaraat vain kuuden sentin mittaisiksi. Koiraat ovat värikkäämpiä ja niiden evät ovat suuremmat. Naarailla pyrstöevä on pyöristynyt eikä pitkänomainen kuten koirailla.

                                               

Luikerot

Luikeroiden pää on tylppäkuonoinen, eikä ihossa erotu suomuja. Silmät ovat suhteellisen suuret ja sijaitsevat pään yläosassa, mikä antaa kalalle hiukan sammakkoeläinmäisen ulkonäön.

                                               

Lyhtytetra

Lyhtytetra on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva parvikala, jota pidetään myös akvaarioissa. Se kasvaa noin 4.5 cm pitkäksi. Kalan yleisväri on harmahtava, mutta silmä on punainen ja pyrstön tyvessä on sitruunankeltainen läikkä, joka näyttää lyhdylt ...

                                               

Marmoritapparakala

Marmoritapparakala jää yleensä vajaat viisi senttiä pitkäksi. Sen hopeanhohtoinen, mustajuovainen ruumis on erikoisen muotoinen, koska se on sopeutunut sieppaamaan ruokaa veden pinnasta.

                                               

Metallihammaskarppi

Metallihammaskarppi on hammaskarppeihin kuuluva kala. Se elää Keski-Amerikassa ja Kuubassa. Metallihammaskarppi kasvaa 5 cm pitkäksi. Metallihammaskarppeja on kasvatettu akvaarioissa 1900-luvun alusta asti. Sitä näkee varsin harvoin myynnissä ala ...

                                               

Miekkapyrstö

Miekkapyrstö on hammaskarppeihin kuuluva kalalaji. Miekkapyrstön tieteellinen sukunimi Xiphophorus eli "miekkaa kantava" ei viittaa täysikasvuisen uroksen pyrstössä olevaan miekkaan, vaan peräevästä muodostuneeseen paritteluevään.

                                               

Miljoonakala

Miljoonakala on synnyttäviin hammaskarppeihin kuuluva kala. Se on yksi helppohoitoisimpia, helpoimmin lisääntyviä ja suosituimpia akvaariokaloja.

                                               

Monniset

Monniset jaetaan kolmeen sukuun: Sukuryhmä tribus Aspidoradini Soukkamonniset Aspidoras Scleromystax Sukuryhmä tribus Corydoradini Monniset Corydoras Aiemmin omana sukunaan olleet vihermonniset Brochis on yhdistetty Corydoras -sukuun. Tyypillisiä ...

                                               

Monniset (suku)

Monniset on monnisten alaheimoon kuuluva kalasuku. Suuressa osassa seura-akvaarioita uiskentelee jokin pieni monnislaji. Yleisin lienee kuparimonninen.

                                               

Mustamolli

Mustamolli on pitkälle jalostettu synnyttävä hammaskarppi, eikä sitä tavata tässä muodossa luonnossa ollenkaan. Luonnonvaraiset mollit ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Akvaariossa molleja on pidetty jo yli 100 vuotta. Sametinvärisen must ...

                                               

Mustaneontetra

Mustaneontetra on kotoisin Etelä-Amerikasta, tarkemmin Paraguay-joesta. Sen elinympäristöä ovat tummavetiset matalikot, joissa on tumma pohja ja runsaasti kaatuneita puunrunkoja ja oksistoa. Akvaario-olosuhteissa tärkeää on tumma pohja-materiaali.

                                               

Mustaselkämonninen

Kuten muut monniset, mustaselkämonninen oleilee mieluiten pohjassa, jonka soran pitää olla pienirakeista ja pyöreää ilman teräviä reunoja, jotta se ei vahingoita siihen viiksiään. Viihtyy parvessa.

                                               

Mustatetra

Mustatetra on eteläamerikkalainen tetrojen heimoon kuuluva kala, joka on myös suosittu ja melko helppohoitoinen akvaariokalana.

                                               

Mustavatsamolli

Mustavatsamolli on hammaskarppeihin kuuluva kala. Koiras kasvaa noin 4 cm, naaras noin 5 cm pitkäksi. Mustavatsamolli elää Jamaikalla ja Haitilla purovesissä lähellä pintaa. Se syö matoja, hyönteisiä, äyriäisiä ja kasviravintoa. Mustavatsamolleja ...

                                               

Mustaveitsikala

Mustaveitsikala on musta, puikkomainen kala, joka voi luoda samantapaisen sähkökentän kun sukulaisensa veitsikala ja sähköankerias. Erikoisen näköisiä kaloja myydään akvaarioihin, mutta nopea ja suureksi kasvava kala tarvitsee ison altaan, ja val ...

                                               

Mustaviuhkaevä

Mustaviuhkaevät ovat kausikaloja, joiden hedelmöittyneet munat kuivuvat ennen kuoriutumistaan. Ne ovat sopeutuneet elämään lammikoissa, jotka kuivuvat kuivan kauden aikana. Akvaarioharrastajat levittävät altaan pohjalle turvetta, johon Mustaviuhk ...

                                               

Naamiomonninen

Naamiomonninen voi kasvaa 5-6 senttimetriä pitkäksi. Kala on vaaleanharmaa ja siinä on mustia pilkkuja. Lisäksi silmän kohdalla kalassa on ylhäältä alas kulkeva musta raita. Pyrstö ja evät ovat vaaleanharmaat.

                                               

Neitotonkija

Neitotonkija jää alle 10 senttimetrin mittaiseksi. Siitä on erilaisia värimuotoja, pohjaväri on harmahtava ja siinä on joskus vihertävänsävyisiä pystyraitoja. Nuoret kalat ovat kaikki enemmän tai vähemmän harmaita; loistelias väritys kehittyy aik ...

                                               

Neontetra

Neontetrat kasvavat noin 2–3 senttiä pitkiksi ja ovat hoikkavartaloisia. Se on saanut nimensä neonsinisestä raidasta kyljessä. Alempana on punainen raita, mutta se ei ole lainkaan niin huomiota herättävä kuin kardinaalitetralla. Muuten vartalon v ...

                                               

Niilinhauki

Niilinhauki eli bikiri on Länsi-, Keski-, Itä- ja Koillis-Afrikan makeissa vesissä elävä alkeellinen luukalalaji. Sen pituus voi olla yli 70 cm ja paino jopa kaksi kiloa. Sen ruumista peittävät neliömäiset kiillesuomut, pää on luulevyjen peitossa ...

                                               

Nuolimonnit

Nuolimonnit on eteläamerikkalaisten imumonnien suku, jonka monia lajeja pidetään myös akvaarioissa. Akvaarioharrastajat kutsuvat niitä lempinimellä otot. Kalojen tunnistaminen lajilleen on joskus vaikeaa.

                                               

Panssarimonnit

Panssarimonnit jaetaan kahteen alaheimoon: Aitopanssarimonnit Callichthyinae Rantamonnit Hoplosternum Haarniskamonnit Megalechis Ritarimonnit Dianema Lepthoplosternum Callichthys Monniset Corydoradinae: Soukkamonniset Aspidoras Sukuryhmä tribus A ...

                                               

Pantterimonninen

Pantterimonninen voi kasvaa 7 senttimetriä pitkäksi. Kalan pää ja selkäevä ovat tummat, muuten kala on vaalea ja siinä on mustia pilkkuja. Myös pyrstö on vaalea ja siinä on mustia pilkkuja.

                                               

Pantteripallokala

Pantteripallokala on värikäs kaakkoisaasialainen pallokalalaji. Sitä on vaikea erottaa kongonpallokalasta ja viherpallokalasta.

                                               

Pastellimolli

Pastellimolli on hammaskarppeihin kuuluva kala. Se elää Keski-Amerikassa ja Meksikossa. Pastellimollikoiras kasvaa 5 cm pitkäksi, naaras jopa seitsensenttiseksi. Kalalla on hohtavan siniset silmät, sen vartalo on kellansävyinen tummaraitainen, ja ...

                                               

Perhoskirjoahven

Perhoskirjoahven kasvaa n. 6–7 cm:n pituiseksi. Koiraan selkäevän toinen ruoto on pidentynyt ja evät ovat muutenkin naaraan eviä pidemmät. Koiraalta puuttuvat kyljen mustissa kuvioissa olevat kimaltelevat pilkut. Naaraan vatsa on punainen ennen k ...

                                               

Perunnuolimonni

Perunnuolimonni on sävyisä, vilkas ja myös päivällä liikkuva kala. Se on aika hyvin sopeutuvainen erilaisiin olosuhteisiin. Perunnuolimonni on myös hyvä levänpuhdistaja pieniin akvaarioihin. Se kutee kasvien lehdille tai akvaarion laseihin.