ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 160




                                               

Eksitoni

Eksitoni on elektronin ja sen elektroniaukon muodostama kvasihiukkanen. Eksitoneja syntyy, kun elektroni absorboi fotonin ja nousee korkemmalle energiatasolle jättäen samalla elektroniaukon. Elektroni on negatiivisesti ja aukko positiivisesti var ...

                                               

Painovoima

Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa. Tämän vuorovaikutuksen suuruus eli voima riippuu kappaleiden massoista ja etäisyydestä. Tämä saa esimerkiksi esineet putoamaan Maata ko ...

                                               

Biefeldin–Brownin ilmiö

Biefeldin–Brownin ilmiö on sähköinen ilmiö, joka aiheutuu ilmamolekyylejä ionisoivasta koronapurkauksesta. Kahden eri kokoisen elektrodin väliin muodostuva ionisuihku saadaan aikaan johtamalla elektrodeihin jännite. Tämä jättää elektrodien väliin ...

                                               

Jeansin massa

Jeansin massaa M J suurempi kaasupilvi kutistuu kokoon oman painovoimansa ansiosta. Kaasupilvessä kaasun lämmöstä johtuva paine, magneettikentät jne pyrkivät hajottamaan pilveä. Painovoima pyrkii kutistamaan pilveä. Kun painovoima on hajottavia v ...

                                               

Modifioitu newtonilainen dynamiikka

Modifioitu Newtonilainen dynamiikka on vaihtoehtoinen lähestymistapa Newtonin mekaniikkaan. Se perustuu tosiseikkaan, ettei Newtonilaista painovoimalakia ole kyetty kokeellisesti verifioimaan hyvin pienissä painovoimakentissä, joten painovoima sa ...

                                               

Ohilentoanomalia

Ohilentoanomalia on pieni lisäys avaruusluotaimen kokemaan kiihtyvyyteen sen hakiessa nopeudenlisäystä Maan ohilennolla. Anomalian suuruus on muutamia mm/s ja se tulee esille perigeumin ohituksen jälkeen. Ilmiötä ei toistaiseksi osata selittää. S ...

                                               

Painottomuus

Painottomuus on tila, jossa painovoima ei vaikuta, ja kohde leijuu vapaasti. Painoton tila vallitsee avaruudessa Maan ja muiden taivaankappaleiden painovoimakentän ulkopuolella. Painottomuuden tilan pääsevät kokemaan myös avaruuslentäjät ollessaa ...

                                               

Painovoima-aalto

Painovoima-aallot ovat hydrodynamiikassa fluidiin tai rajapinnoille syntyviä aaltoja, jotka gravitaatio pyrkii palauttamaan stabiiliksi. Fluidipaketin jouduttua syystä tai toisesta rajapinnalle tai fluidin sisällä poikkeavan tiheyden alueelle gra ...

                                               

Pakonopeus

Pakonopeus on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia. Jos kappale lähtee liikkumaan poispäin toisesta kappaleesta avaruudessa, ...

                                               

Pintagravitaatio

Pintagravitaatio eli painovoima taivaankappaleen pinnalla, g, on se kiihtyvyys, jonka gravitaatio saa aikaan taivaan­kappaleen pinnalla. Se voidaan ajatella kiihtyvyydeksi, jonka koe­kappale saisi hyvin lähellä kohteen pintaa, edellyttäen että ko ...

                                               

Pioneer-anomalia

Pioneer-anomalia on pienen jarruttavan voiman aiheuttama poikkeama Aurinkokunnan ulko-osiin lähetettyjen luotainten radoissa. Ilmiö on nimetty Pioneer 10 -luotaimen mukaan, sillä sen liikkeestä anomalia raportoitiin ensimmäisenä. Anomalian syytä ...

                                               

Putoamisliike

Putoamisliike on kappaleen liikettä painovoimakentän vallitessa kohti painovoimakeskusta. Putoamisliike voi olla joko vapaata putoamista tai esimerkiksi ilmanvastuksen jarruttamaa putoamista. Maapallon pinnalla putoamiskiihtyvyys on noin g = 9.81 ...

                                               

Aktivointi (radioaktiivisuus)

Aktivoinnilla tarkoitetaan stabiilin aineen muuttamista radioaktiiviseksi ionisoivan säteilyn avulla. Näin syntynyttä ainetta kutsutaan keinotekoisesti radioaktiiviseksi erottaen sen luonnollisesta aktiivisuudesta. Aktivoinnissa hiukkas- tai sähk ...

                                               

Alfahajoaminen

Alfahajoaminen on ydinfysiikassa radioaktiivinen hajoaminen, jossa vapautuu alfahiukkanen. Alfahiukkanen on helium-atomin ydin, eli se koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Hajoamisessa ydin muuntuu tytärytimeksi, jonka järjestyslu ...

                                               

Alfasäteily

Alfasäteily on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää radioaktiivista säteilyä. Alfasäteilyä synnyttävää ydinreaktiota kutsutaan alfahajoamiseksi, ja se on radioaktiivisen hajoamisen yksi muoto. Alfahajoamisessa atomin ytimestä poistuu ...

                                               

Augerin elektroni

Augerin elektroni esiintyy esimerkiksi radioaktiivisen hajoamisen yhteydessä. Kun elektroni emittoituu atomin matalan energiatason elektronikuorelta, jättää se vapaan paikan, joka voi täyttyä korkeamman energiatason elektronilla. Elektronin siirt ...

                                               

Beetahajoaminen

Beetahajoaminen on ydinfysiikassa radioaktiivinen hajoaminen, jossa vapautuu beetahiukkanen. Beetahajoaminen johtuu energian kannalta epäedullisesta neutronien ja protonien lkm:n suhteesta ytimessä. Beetahajoamisessa ydin siirtyy alempaan energia ...

                                               

Beetasäteily

Beetasäteily on radioaktiivisen hajoamisen seurauksena syntyvää hiukkassäteilyä, jossa atomin ytimestä poistuu eli emittoituu beetahiukkanen. Beetahiukkaset ovat joko elektroneja tai positroneja. Elektronin poistuessa kyseessä on beeta miinus -sä ...

                                               

Elektronisieppaus

Elektronisieppaus eli K-sieppaus on radioaktiivisen alkuaineen hajoamismuoto, jossa ydin sieppaa elektronin muuntamalla protonin neutroniksi. Ilmiötä esiintyy, kun atomiytimessä on protoniylijäämä sekä liian vähän energiaa positronin lähettämisee ...

                                               

Isomeerinen transitio

Isomeerinen transitio on yksi radioaktiivisen hajoamisen muoto. Kun hajoavat ytimet virittyvät, syntyy gammasäteilyä. Viritystilan keskimääräinen elinikä on 10 -8 sekuntia, mutta joskus viritystila pitkittyy. Tällöin on järkevää tarkastella virit ...

                                               

Neutroniemissio

Neutroniemissio on radioaktiivisen hajoamisen yksi muoto. Neutroniemissiossa atomin ytimestä emittoituu yksi neutroni. Esimerkiksi Beryllium-13 on isotooppi, joka emittoi neutroneita. Neutronemissio koostuu sanoista Neutroni+emittoituminen+fissio ...

                                               

Positroniemissio

Positroniemissio on radioaktiivisen hajoamisen yksi muoto. Positroniemissio on beetasäteilyä, tarkemmin beeta plus -säteilyä. β + -säteilyä muodostuu kun heikko vuorovaikutus muuttaa atomiytimessä protonin neutroniksi, minkä jälkeen ytimestä emit ...

                                               

Radioaktiiviset hajoamissarjat

Radioaktiiviset hajoamissarjat ovat radioaktiivisten isotooppien muodostamia sarjoja, joissa yhden nuklidin hajotessa syntyy toinen ydin, joka edelleen on radioaktiivinen, kunnes lopulta päädytään vakaaseen ytimeen. Aine, joka syntyy radioaktiivi ...

                                               

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi. Prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä, joka on hajoamisesta riippuen joko ...

                                               

Sisäinen konversio

Sisäinen konversio on radioaktiivisen hajoamisen yksi muoto. Sisäinen konversio on gammasäteilyn lisäksi toinen tapa, jolla atomin tai molekyylin virittynyt tila purkautuu perustilaan. Virittynyt ydin siirtää "ylimääräisen" energiansa suoraan luj ...

                                               

Spontaani fissio

Spontaani fissio on radioaktiivisen hajoamisen yksi muoto, joka on tyypillinen hyvin raskaille isotoopeille. Spontaani fissio on teoreettisesti mahdollinen uraanille ja toriumille tai yleensäkin ytimille, joiden atomimassa on vähintään 100 u. Käy ...

                                               

Foucault’n heiluri

Foucault’n heiluri on heiluri, jolla voidaan osoittaa maapallon pyörimisliike akselinsa ympäri. Nimensä se on saanut keksijänsä, ranskalaisen fyysikon Léon Foucault’n mukaan. Foucault’n heiluri on hyvin pitkävartinen heiluri, joka on ripustettu s ...

                                               

Heiluri

Heiluri on laite, joka koostuu niveleen kiinnitetystä jäykästä varresta sekä sen päässä olevasta massasta. Kun heiluri poikkeutetaan tasapainoasemastaan ja vapautetaan, syntyy heiluriliike, jossa massa liikkuu painovoiman ja mekaniikan peruslakie ...

                                               

Kiertoheiluri

Kiertoheiluri on heiluri, jossa massakappale on ripustettu yläpäästään kiinnitettyyn kuituun, ja jonka oskillaatio perustuu kuidun kiertymiseen. Massakappaleen oskillaatio tapahtuu siis kohtisuorasti gravitaatioon nähden, ja gravitaation ainoa me ...

                                               

Newtonin kehto

Newtonin kehto on Isaac Newtonin mukaan nimetty laite, joka demonstroi liikemäärän ja energian säilymislakia. Newtonin kehto rakentuu toisissaan kiinni olevista heilureista, joista jokainen roikkuu kahdella samanpituisella narulla telineestä. Kun ...

                                               

Aaltovektori

Aaltovektori, merkitään usein tunnuksella k {\displaystyle k}, osoittaa aallon etenemissuuntaan ja on pituudeltaan 2 π / λ {\displaystyle 2\pi /\lambda \!} Aaltovektorilla kuvataan esimerkiksi elektronin liikettä materiaalissa. Aaltovektoria kuts ...

                                               

Solitoni

Solitoni on itseään vahvistava aaltopaketti, joka voi syntyä epälineaarisessa väliaineessa. Solitoneja esiintyy monissa epälineaarisen fysiikan ilmiöissä, ja niitä saadaan epälineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuina. Eräät tunnetuimmista ...

                                               

Tasoaalto

Tasoaalto on vakiotaajuuksinen aalto, jonka aaltorintamat ovat yhdensuuntaisia pintoja. Tasoaallossa aaltorintamat ovat aina kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan.

                                               

Kronometri

Kronometri on kello, jonka koneisto täyttää puolueettoman tutkimuslaitoksen testien perusteella käyntitarkkuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset. Mekaanisen koneiston käyntitarkkuudelle asetettu vähimmäisvaatimus on −4.+6 sekuntia vuorokaudessa.

                                               

Tourbillon

Tourbillon on kellossa oleva äärimmäisen monimutkainen rakenne. Se kehitettiin alun perin taskukelloja varten tasaamaan maan vetovoiman vaikutusta ajanmittauksen tarkkuuteen. Nykyään usealla huippuvalmistajalla on mallistossaan tourbillon-koneist ...

                                               

Urania-maailmankello

Urania-maailmankello on Berliinin Alexanderplatzilla sijaitseva kello. Sen metallisessa rotundassa on kaikkiaan 148 kaupungin nimet 24 aikavyöhykkeen mukaan jaoteltuina. Noin kymmenen metriä korkea maailmankello pystytettiin vuonna 1969 samanaika ...

                                               

Sääsatelliitti

Sääsatelliitti on satelliitti, jonka mittauksia käytetään sään havainnoimiseen. Niitä on kahta päätyyppiä: geostationaariset satelliitit kiertävät Maata päiväntasaajan yläpuolella samalla nopeudella kuin Maa pyörii. Ne pysyvät jatkuvasti saman al ...

                                               

DMSP

DMSP on Yhdysvaltain ilmavoimien sääsatelliittiohjelma, joka valvoo säätilaa ja tekee meren- ja avaruussään mittauksia.

                                               

Elektro (GOMS)

Elektro eli GOMS engl. Geostationary Operational Meteorological Satellite on kolmiakselistabiloitu sääsatelliitti. Sillä on kolmikanavainen kuvaava radiometri. Se mittaa myös kiertoradan sätelytasoa. Se on Venäjän Planeta-C-sääsatelliittijärjeste ...

                                               

GOES

Geostationary Operational Environmental Satellite eli GOES ohjelma on Yhdysvaltain sääpalvelun, National Weather Service, geostationaarisen kiertoradan sääsatelliittien ohjelma. GOES-satelliitteja on laukaistu avaruuteen vuodesta 1974 alkaen.

                                               

Kalpana-1

Kalpana-1 on intialainen sääsatelliitti, jonka ISRO laukaisi geostationaariselle kiertoradalle vuonna 2002. Satelliitin päähyötykuorma on tarkka radiometri VHRR, jonka paikkaresoluutio on 2 km x 2km. Se mittaa näkyvän valon, infrapunan ja vesihöy ...

                                               

Meteosat Second Generation

Meteosat Second Generation eli MSG on Euroopan sääsatelliittijärjestön eli EUMETSATin toisen sukupolven sääsatelliitti. Satelliitin massa on 2 000 kg, josta sen neljä instrumenttia painaa 1 000 kg.

                                               

Meteosat Third Generation

Meteosat Third Generation on eurooppalaisen EUMETSATin kolmannen sukupolven geostationaarisen radan sääsatelliittiperhe, joita aletaan laukaista avaruuteen vuonna 2020.

                                               

METOP

MetOp on Euroopan ensimmäinen naparadan operatiivinen sääsatelliitti. Se on Euroopan sääsatelliittijärjestön, EUMETSATin satelliitti. Yhdysvaltain, likimain vastaava organisaatio, NOAA on toimittanut siihen joitakin mittalaitteita. METOPS-satelli ...

                                               

NOAA-satelliitit

NOAA-satelliitit on Yhdysvaltain kansallisen ilmakehä- ja merentutkimusjärjestö NOAA:n sääsatelliittiohjelma, joka rakentuu TIROS-ohjelman perustalle. Siihen on kuulunut 1970-luvun alusta lähtien useita matalilla radoilla kiertäviä sääsatelliitte ...

                                               

Post-EPS

EUMETSAT Polar Systemin seuraaja eli Post-EPS eli EPS-SG on EUMETSAT:in kaavailema polaariradan sääsatelliitti. Vuonna 2012 satelliittiperhe tunnetaan paremmin nimellä METOP Second Generation. Ensimmäinen tällainen satelliitti lentänee vuonna 201 ...

                                               

TIROS

TIROS on 1950-luvun lopulla perustettu Yhdysvaltain kansallisen ilmakehä- ja merentutkimusjärjestö NOAA:n sääsatelliittiohjelma. Siihen on kuulunut 1960-luvun alusta lähtien useita matalilla radoilla kiertäviä sääsatelliitteja.

                                               

Vanguard 2

Vanguard 2 on Maata kiertävä yhdysvaltalainen sääsatelliitti, joka laukaistiin 17. helmikuuta 1959 kello 15:55 UTC. Kantorakettina toimi Vanguard. Satelliitin paino on 10.75 kiloa ja halkaisija 50.8 senttimetriä. Vanguard 2 oli suunniteltu mittaa ...

                                               

Supersymmetria

Supersymmetria on hiukkasfysiikassa ehdotettu teoria. Sen mukaan jokaisella bosoneihin ja fermioneihin kuuluvalla hiukkasella on superkumppani, "superpartneri": jokaista fermionia kohden on olemassa bosoni sfermioni ja jokaista bosonia kohden on ...

                                               

Chargiino

Chargiino on hiukkasfysiikassa hypoteettinen hiukkanen, joka esiintyy supersymmetrisissa teorioissa. Se on sekoitus higgsiinoista ja gaugiinoista ollen siten fermioni. Chargiinojen spin on ½. Yleisemmin chargiinoiksi nimitetään supersymmetristen ...