ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 167




                                               

Victor Loche

Victor Jean François Loche oli ranskalainen luonnontieteilijä ja sotilas, arvoltaan kapteeni. Loche tutki Algerian Saharan alueen eläimistöä 1855–1856. Hän julkaisi teokset Histoire naturelle des mammifères de lAlgérie 1867 ja Histoire naturelle ...

                                               

Émile Oustalet

Jean-Frédéric Émile Oustalet oli ranskalainen eläintieteilijä. Oustalet työskenteli Pariisin luonnontieteellisessä museossa Muséum National dHistoire Naturellessa, seuraten virassa Jules Verreauxia apulaisluonnontieteilijänä vuodesta 1873 alkaen. ...

                                               

Victor Sganzin

Victor Sganzin oli ranskalainen meriupseeri ja eläintieteilijä. Sganzin oli Sainte Marien kapteeni ja tutki Madagaskarin eläimistöä 1831–1832. Hänen sanotaan nähneen jättiläismäisen munankuoren puolikkaan, jota alkuasukkaat käyttivät maljana. Näm ...

                                               

Kai Curry-Lindahl

Kai Curry-Lindahl oli ruotsalainen eläintieteilijä ja luonnonsuojelija. Curry-Lindahl opiskeli Lundin yliopistossa ja Uppsalan yliopistossa, jossa hän väitteli filosofian tohtoriksi. Vuosina 1945–1953 hän toimi Ruotsin luonnonsuojeluliiton toimin ...

                                               

Leonard Jägerskiöld

Axel Krister Edward Leonard Jägerskiöld oli ruotsalainen eläintieteilijä. Jägerskiöld valmistui filosofian tohtoriksi Uppsalan yliopistosta 1893, ja samana vuonna hänet valittiin yliopiston dosentiksi. Hänestä tuli Göteborgin museon intendentti 1 ...

                                               

Vilhelm Lilljeborg

Vilhelm Lilljeborg oli ruotsalainen eläintieteen professori. Lilljeborgin vanhemmat olivat rehtori ja kirkkoherra Jöns Peter Lilljeborg ja Hedda Hultberg. Lilljeborg kirjoittautui opiskelemaan Lundin yliopistoon 1834, jossa hänestä tuli filosofia ...

                                               

Gregori Aminoff (mineralogi)

Gregori Aminoff oli ruotsalainen mineralogi, Ruotsin luonnontieteellisen valtionmuseon mineralogisen osaston intendentti vuodesta 1923. Hän kehitti elektronisäteilyn käyttöä mineraaliaen kiderakenteen tutkimisessa. Hänen mukaansa nimettiin aminof ...

                                               

Hans von Boetticher

Hans von Boetticher oli saksalainen eläintieteilijä, jonka tutkimusalaa olivat hyönteiset ja linnut. Boetticher oli oppiarvoltaan tohtori ja toimi Coburgin museon johtajana. Hän luokitteli lintuja niiden morfologisten, eliömaantieteellisten ja fy ...

                                               

Alfred Edmund Brehm

Alfred Edmund Brehm –11. marraskuuta 1884, Renthendorf) oli saksalainen luonnontutkija, Berliinin akvaarion perustaja ja tietokirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Tierleben. Hänen isänsä oli Christian Ludwig Brehm, pappi ja lintutieteilijä, j ...

                                               

Karl Escherich

Karl Escherich oli saksalainen hyönteistieteilijä. Hän oli Münchenin yliopiston sovelletun eläintieteen professori vuodesta 1914, ja tuona vuonna hän perusti Deutsche Gesellschaft für angewandte Entomologie -seuran. Hän julkaisi ainakin teoksen " ...

                                               

Juan Gundlach

Juan Cristóbal Gundlach oli saksalaissyntyinen luonnontieteilijä ja taksonomi, joka asui pääosan elämästään Kuubassa. Gundlach väitteli filosofian tohtoriksi Marburgin yliopistossa 1837. Hänen isänsä oli yliopiston lääketieteen professori. Vuonna ...

                                               

Albert Günther

Albert Günther oli saksalaissyntyinen brittiläinen eläintieteilijä. Vuonna 1904 Günther palkittiin Linné-mitalilla. Muun muassa matelijalaji Scelotes guentheri on nimetty hänen kunniakseen. Günther itse kuvasi urallaan yli 340 matelijalajia.

                                               

Ludwig Heck

Ludwig Heck oli saksalainen biologi ja berliiniläisen eläintarhan johtaja. Ludwig Heck oli Berliinin eläintarhan Berliner Zoo perustaja ja johtaja vuosina 1888–1931. Ennen sitä hän toimi Kölnerin eläintarhan johtajana. Ludwig Heckin pojat Heinz H ...

                                               

Heinrich Kuhl

Heinrich Kuhl oli saksalainen eläintieteilijä. Vuonna 1817 Kuhl pääsi Coenraad Jacob Temminckin assistentiksi Leidenin museoon. 1817 Kuhl julkaisi tutkielman lepakoista ja 1819 hän julkaisi papukaijoista teoksen Conspectus psittacorum. Hän julkai ...

                                               

Salomon Müller

Salomon Müller oli saksalainen eläintieteilijä. Müller oli heidelbergiläisen satulantekijän poika. Vuonna 1823 Coenraad Jacob Temminck lähetti hänet, Heinrich Boien ja Heinrich Christian Macklotin Itä-Intiaan keräämään näytteitä Leidenin museon k ...

                                               

Christian Ludwig Nitzsch

Christian Ludwig Nitzsch oli saksalainen eläintieteilijä. Nitzschin vanhemmat olivat wittenbergiläinen pappi Karl Ludwig ja Luise s. Wernsdorf Nitzsch. Nitzsch opiskeli Wittenbergin yliopistossa ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 21. jouluku ...

                                               

Gottfried Christian Reich

Gottfried Christian Reich oli saksalainen eläintieteilijä. Reich oli taksonomi, joka luokitteli pääasiassa muurahaisia. Linnuista hän nimesi sinileukakolibrin Chlorostilbon notatus vuonna 1793 ilmestyneessä kirjoituksessaan Kurze Beschreibung neu ...

                                               

Bernhard Christian Schleep

Bernhard Christian Schleep oli saksalainen luonnontutkija ja eläintieteilijä. Schleep vaikutti Schleswigissä ja julkaisi muutamia eläintieteellisiä kirjoituksia.

                                               

Georg August Goldfuss

Georg August Goldfuß oli saksalainen paleontologi ja eläintieteilijä. Goldfußin vanhemmat olivat Johann August Goldfuß ja Margarete Wächter. 1800–1804 hän opiskeli lääketiedettä, eläintiedettä ja luonnonhistoriaa Berliinissä Carl Ludwig Willdenow ...

                                               

Michael I. Saaristo

Michael Ilmari Saaristo oli suomalainen biologi. Mikko Saaristosta tuli ylioppilas Tampereen lyseosta vuonna 1960. Hän opiskeli Turun yliopistossa biologiaa ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1968 ja lisensiaatiksi 1972. Hänen väitöskir ...

                                               

Antti Siltala (eläintieteilijä)

Antti Johannes Siltala, alk. Silfvenius, oli suomalainen eläintieteilijä ja oli vuodesta 1906 dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuskohteitaan olivat vesiperhosten kehitysasteet ja elintavat. Hän kehitti suomenkielistä kasvi- ja eläintie ...

                                               

Seppo Saari

Seppo Saari oli suomalainen luonto­valo­kuvaaja. Saari voitti vuonna 1983 Vuoden luontokuva -kilpailun kuvalla karhusta, joka kävelee lumihangessa. Häneltä ilmestyi karhua käsittelevä valokuvateos Karhu vuonna 1983. Muutettuaan Kemijärvelle 1972 ...

                                               

Neitsyen superjoukko

Neitsyen superjoukko on useasta galaksijoukosta koostuva epäsäännöllinen superjoukko, johon kuuluvat mm. Maffein ryhmä ja Paikallinen ryhmä. Neitsyen superjoukkoon kuuluu ainakin 100 galaksijoukkoa, ja sen halkaisija on ainakin 110 miljoonaa valo ...

                                               

Maffein ryhmä

Maffein ryhmä (tunnetaan myös nimillä IC 342 ja Maffei 1:n ryhmä on Paikallista ryhmää lähin toinen galaksijoukko. Se on osa Neitsyen superjoukkoa. Galaksijoukon kirkkain kohde on elliptinen Maffei 1 -galaksi, jonka aiemmin uskottiin olevan osa P ...

                                               

NGC 5195

NGC 5195 on kääpiögalaksi joka on Pyörregalaksin eli M51 kanssa yhdessä. Molemmat galaksit sijaitsevat Ajokoirien tähdistössä 25 miljoonan valovuoden päässä. Nämä galaksit ovat yksi tunnetuimpia galaksipareja. Sen löysi Pierre Méchain 20. maalisk ...

                                               

Evon retkeilyalue

Evon retkeilyalue on valtion retkeilyalue, jonka kokonaispinta-ala on 4 862 hehtaaria, josta veden peitossa on 186 hehtaaria. Tästä alueesta noin 1 300 hehtaaria on suojelumetsää, johon sisältyvät Kotisten aarnialue, 232 hehtaaria ja Sudenpesänka ...

                                               

Alempi Rajajärvi

Järven pinta-ala on 2.8 ha ja se on 350 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se on Ränskälänojan läpivirtausjärvi, johon laskee läheltä myös Alinen Kaakkolammi ja sen kautta vuorostaan Ylinen Kaakkolammi. Sen rantaviivan pituus on 750 metriä ja sen ...

                                               

Alinen Niemisjärvi

Alinen Niemisjärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa sijaitseva järvi. Järvi kuuluu Evon retkeilyalueeseen ja erityisesti Evon virkistyskalastusalueeseen. Sen rannalla sijaitsee laavu.

                                               

Alinen Rautjärvi

Järven pinta-ala on 49 hehtaaria ja se on 1.2 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Järvellä on kartan mukaan yksi saari. Sen rantaviivan pituus on 3.8 kilometriä.

                                               

Evajärvi

Evajärvi on Päijät-Hämeessä Padasjoella ja Hämeenlinnassa sijaitseva järvi. Järvi kuuluu Evon retkeilyalueen Sudenpesäkankaan luonnonsuojelualueeseen.

                                               

Haarajärvi (Hämeenlinna)

Järven pinta-ala on 13.8 hehtaaria ja se on 1.0 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2.7 kilometriä.

                                               

Hakojärvi (Padasjoki)

Järven pinta-ala on 16.0 hehtaaria ja se on 800 metriä pitkä ja 450 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2.3 kilometriä.

                                               

Halsjärvi

Järven pinta-ala on 3.1 hehtaaria ja se on 450 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 900 metriä.

                                               

Hankajärvi (Hämeenlinna)

Järven pinta-ala on 3.8 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 750 metriä.

                                               

Haukijärvi (Hämeenlinna)

Järven pinta-ala on 2.1 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä.

                                               

Hautjärvi (Hämeenlinna)

Järven pinta-ala on 7.1 hehtaaria ja se on 450 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1.2 kilometriä.

                                               

Hokajärvi

Järven pinta-ala on 8.4 hehtaaria ja se on 600 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta. Sen rantaviivan pituus on 2.2 kilometriä.

                                               

Huhmari (Hämeenlinna)

Lammen pinta-ala on 1.0 hehtaaria ja se on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 400 metriä.

                                               

Iso Keltajärvi

Iso Keltajärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa sijaitseva järvi. Järvi sijaitsee Evon retkeilyalueen ja Sudenpesäkankaan luonnonsuojelualueen rajalla.

                                               

Iso Ruokojärvi (Hämeenlinna)

Järven pinta-ala on 4.5 hehtaaria ja se on 350 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 950 metriä.

                                               

Iso Ruuhijärvi (Hämeenlinna)

Järven pinta-ala on 13.3 hehtaaria ja se on 700 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta. Sen rantaviivan pituus on 1.8 kilometriä.

                                               

Iso Valkjärvi (Hämeenlinna)

Järven pinta-ala on 3.8 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 750 metriä.

                                               

Kaitalammi (Hämeenlinna)

Lammen pinta-ala on 1.9 hehtaaria ja se on 300 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 850 metriä.

                                               

Kalliojärvi (Hämeenlinna, Evo)

Kalliojärvi tai myös Kallajärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa sijaitseva järvi. Järvi kuuluu Evon retkeilyalueeseen ja erityisesti Evon virkistyskalastusalueeseen.

                                               

Karhujärvi (Hämeenlinna, Sudenpesänkangas)

Järven pinta-ala on 0.7 hehtaaria ja se on 150 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 400 metriä.

                                               

Keskinen Hakojärvi

Järven pinta-ala on 1.1 hehtaaria ja se on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 450 metriä.

                                               

Keskinen Niemisjärvi

Keskinen Niemisjärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa sijaitseva järvi. Järvi kuuluu Evon retkeilyalueeseen ja erityisesti Evon virkistyskalastusalueeseen. Sen rannalla sijaitsee laavu.

                                               

Keskinen Rautjärvi

Järven pinta-ala on 13.5 hehtaaria ja se on 600 metriä pitkä ja 350 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1.8 kilometriä.

                                               

Kylökkäänjärvi

Järven pinta-ala on 2.3 hehtaaria ja se on 200 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 600 metriä.

                                               

Lapinjärvi (Hämeenlinna)

Järven pinta-ala on 5.2 hehtaaria ja se on 400 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1.3 kilometriä.