ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 169




                                               

Cumulonimbus capillatus

Cumulonimbus capillatus on kuuro- tai ukkospilvi, jossa on selvästi näkyvää kuituista rakennetta, joka voi olla alasimen muotoinen. Jos pilvessä on selvä alasin, kannattaa käyttää nimitystä Cumulonimbus incus. Kuituisuuden ilmestyminen korkeisiin ...

                                               

Cumulus congestus

Cumulus congestus eli korkeaksi pullistunut kumpupilvi on valtava, möykkymäinen, tornimainen tai kukkakaalimainen kumpupilvi, joka ei ole vielä varsinainen ukkospilvi, muttei monestikaan enää kauniin ilman pilvi. Kesällä voi usein nähdä mahtavia, ...

                                               

Cumulus humilis

Cumulus humilis on pieni kumpupilvi. Nämä pilvet ovat pieniä, päivällä valkeita, litteitä tai hattaramaisia ja lyhytikäisiä. Niitä esiintyy korkeapaineen aikana. Nämä pilvet ovat leveyttään matalampia. Pienet cumulus humilikset ovat pilvenriekale ...

                                               

Cumulus mediocris

Cumulus mediocris on keskikokoinen kumpupilvi, joka on kasvanut jonkin verran korkeammaksi kuin Cumulus humilis. Sen huipuissa on kukkakaalimaista muotoa, mutta pilvi ei yleensä sada mahdollisia sadejuovia lukuun ottamatta.

                                               

Kumpukerrospilvi

Kumpukerrospilvi on joka puolella maailmaa hyvin yleinen pilvityyppi. Kumpukerrospilvi koostuu hattaroista ja rakenteeltaan se on usein kerrosmainen. Kumpukerrospilviä on yleensä alle 2.4 kilometrin korkeudessa, tavanomaisesti niitä esiintyy 500- ...

                                               

Kumpupilvi

Kumpupilvi on kumpumainen alapilvi. Kaikkein pienimmät kumpupilvet ovat valkeita hattaroita, suuret tummia möykkyjä. Alkuvaiheessaan pienet kumpupilvet ovat kauniin ilman pilviä, mutta ne voivat kasvaa ja kehittyä kuuro- ja ukkospilviksi asti.

                                               

Mantelipilvi

Mantelipilvi on usein pyöreä, lautasmainen pilvi. Pilvessä voi olla useita kerroksia, joiden leveys vaihtelee. Tällöin pilvi muistuttaa lautaspinoa, jossa on eri levyisiä lautasia. Pilvi on joskus pitkulainen niin että se muistuttaa surffauslauta ...

                                               

Repaleinen kumpupilvi

Repaleinen kumpupilvi on eräs kumpupilven muoto. Se on tyypillinen Suomessa kesäisenä vuodenaikana, kun auringon lämmittämä, maanpinnan läheinen ilma konvektion johdosta nousee tiivistymiskorkeuteensa ja ilmankosteus alkaa tiivistyä näkyvään muot ...

                                               

Repaleinen sumupilvi

Repaleinen sumupilvi St fr, aiemmin joskus myös muodossa Fractostratus) on sumupilven muoto, jota esiintyy esimerkiksi satavan pilven alle höyrystyneestä vedestä, joka taas tiivistyy alempana pilvipisaroiksi. Repalepilvet muuttavat ulkomuotoaan n ...

                                               

Stratocumulus volutus

Stratocumulus volutus rullamainen tai putkimainen kumpukerrospilvi on pitkä, putkimainen, makkaraa muistuttava vaakasuora Stratocumulus -pilvi. Se on muista pilvistä pääosin erillään. Se voi olla pitkä rulla tai vyörypilveä muistuttava pitkä kiel ...

                                               

Sumupilvi

Sumupilvi on tasaisen harmaa, muutamasta kymmenestä metristä 2 400 metrin korkeuteen sijaitseva alapilvi. Se muistuttaa sumua, mutta ei ulotu maahan asti, paitsi vuorten rinteillä. Monesti puut, mastot, savupiiput ja muut korkeat rakennelmat kato ...

                                               

Vyörypilvi

Vyörypilvi on ukkospilven etuosassa oleva puuskarintaman yllä oleva pilvi, joka syntyy ukkospilvestä roikkuvasta kielekkeestä tai alaspäin ulottuvasta kohoumasta. Kehittyessään pilvi liikkuu puuskarintaman mukana kauemmaksi itse ukkospilvestä. Pu ...

                                               

Keskipilvi

Keskipilvi on noin 2 400–6 000 metrin korkeudessa oleva pilvi. Keskipilviä ovat verhopilvi, hahtuvapilvi ja laaja sadepilvi. Keskipilvet saattavat olla tropiikissa korkeammalla kuin ylemmillä leveysasteilla. Keskipilvet saattavat sataa, mutta vai ...

                                               

Altocumulus floccus

Altocumulus floccus on kokkareinen hahtuvapilvi. Sen osaset ovat kuin pumpulipalloja. Pilvilaikut ovat erilliset ja pyöristyneet, yleensähän altocumulus koostuu litteistä osista. Pilvihattarat ovat palleromaisia, repaleisin pohjin varustettuja, j ...

                                               

Altocumulus undulatus

Altocumulus undulatus eli aaltomainen hahtuvapilvi esiintyy 2000-5000 metrin korkeudessa. Se on cirrocumulus - eli palleropilveä tummempi, mutta pienempi kuin kumpukerrospilvi. Altocumulus undulatus on yleensä harmaa, mutta myös valkoisia pilviä ...

                                               

Altostratus translucidus

Altostratus translucidus on läpikuultava verhopilvi, joka monesti enteilee sadetta, koska se liittyy lämpimään rintamaan. Aurinko paistaa tämän pilven läpi, kuin pilvi olisi himmennettyä lasia. Jos tämä pilvi paksunee niin, että aurinko ei enää n ...

                                               

Hahtuvapilvi

Hahtuvapilvi on keskipilvi, jonka alaraja on tyypillisesti 2–3 kilometrin korkeudessa. Se on usein valkeista tai harmaista pienistä laikuista, kokkareista tai nauhoista koostuva ohut lautta. Monesti pilvissä on aaltomaisia kuvioita. Parhaimmillaa ...

                                               

Vallinharjapilvi

Vallinharjapilvi on pitkänomainen, alareuraltaan tasainen ja yläreunaltaan vallinharjan eli linnanmuurin muotoisesti kumpuileva pilvilaji. Sitä esiintyy erityisesti kumpukerrospilvissä ja hahtuvapilvissä, joskus myös palleropilvissä. Vallinharjap ...

                                               

Verhopilvi

Verhopilvi on 2–5 kilometrin korkeudessa esiintyvä keskipilvi. Se muodostaa lähes piirteettömän pilvilautan, joka peittää usein koko taivaan. Kostealla ilmalla verhopilvestä tulee paksu ja harmaa, ja se peittää Auringon. Kuivalla ilmalla verhopil ...

                                               

Yläpilvi

Yläpilvi on korkealla, yleensä 6 000–18 000 metrin korkeudessa, oleva pilvi. Yläpilviin kuuluvat untuvapilvi, harsopilvi ja palleropilvi. Yläpilvien esiintumisen yläraja on tropopaussi, alemman ilmakehän troposfäärin yläraja. Siksi yläpilviä hava ...

                                               

Cirrus castellanus

Cirrus castellanus on yläpilviin kuuluva vallinharjamainen untuvapilvi. Untuvapilvien tapaan myös vallinharjauntuvapilvet esiintyvät korkealla ilmakehässä. Pilvi esiintyy untuvapilvestä lievästi nousevina tornimaisina rakenteina.

                                               

Cirrus fibratus

Cirrus fibratus on yläpilviin kuuluva kuituinen untuvapilvi. Hennon ja varjottoman pilven säikeet ovat enimmäkseen suoria tai epäsäännöllisesti levinneitä käyräviivaisia kuituja.

                                               

Cirrus spissatus

Cirrus spissatus on yläpilviin kuuluva tiheä untuvapilvi. Pilvi on ulkonäöltään silkinhohteisen valkoinen tai lievästi harmahtava, jonka läpi ei erotu sinistä taustataivasta. Ominaista pilvelle on, että se muodostaa taivaalle selvärajaisia laikku ...

                                               

Cirrus uncinus

Cirrus uncinus on jalaspilvi eli koukkumainen untuvapilvi. Jalaspilvi muodostuu, kun korkealla troposfäärissä suurella nopeudella puhaltavassa tuulessa emopilvestä alkaa pudota jääkiteitä, jotka muodostavat sadejuovan. Kun alempana tuulennopeus o ...

                                               

Harsopilvi

Harsopilviä on yli viiden kilometrin korkeudessa. Harsopilvi syntyy usein laajojen ilmamassojen kohotessa hitaasti, untuva- ja palleropilven osien yhteyteen tai palleropilvestä putoilevista jääkiteistä. Pilvi voi syntyä myös verhopilvien ohetessa ...

                                               

Kelvinin–Helmholtzin cirruspilvi

Kelvinin–Helmholtzin cirruspilvi on untuvapilven lisäpiirre. Se on spiraalimainen pilvimuodostelma vaakatasossa. Sitä ei havaita kovin usein, koska se häviää usein parissa minuutissa. Pilvi on saanut nimensä lordi Kelvinin ja Hermann von Helmholt ...

                                               

Palleropilvi

Palleropilvi on kumpumaisista palleroista koostuva, valkoinen tai läpikuultava yläpilvi. Sen pallerot ovat syntyneet siksi, koska sen kehittyessä ilma on melko epävakaa. Se voi muodostua myös muiden yläpilvien kuten harso- tai untuvapilvien paksu ...

                                               

Untuvapilvi

Untuvapilvi on kuitumainen yläpilvi. Untuvapilvi muodostuu jääkiteistä. Se saa kuitumaisen muotonsa suihkuvirtausten vaikutuksesta, joka estää tasaisen pilven syntymisen. Untuvapilvet voivat olla lyhytikäisiä laikkuja tai pitkäikäisiä, koko taiva ...

                                               

Alimaa

Alimaa on Maata merkittävästi pienempi planeetta. Aurinkokuntamme planeetoista alimaita ovat Merkurius ja Mars. Alimaita pienemmät kohteet ovat mm mesoplaneettoja, kääpiöplaneettoja ja pikkuplaneettoja.

                                               

Eksentrinen jupiter

Eksentrinen jupiter on tähteä soikealla radalla kiertävä suuri jättiläisplaneetta. Eksentrisen jupiterin massa on monesti Jupiterin massan luokkaa tai massiivisempi. Kaasupitoiset eksentriset jupiterit kiertävät yli 0.2 AU:n päässä keskustähdestä ...

                                               

Hattaraplaneetta

Hattaraplaneetta tarkoittaa harvaa planeettaa. Se on läpimitaltaan suuri mutta kevyt taivaankappale. Hattaraplaneetat ovat harvimpia tunnettuja planeettoja. Hattaraplaneetan koko vastaa jättiläisplaneettaa, vaikka sen massa on vain murto-osa jätt ...

                                               

Heliumplaneetta

Heliumplaneetta on hypoteettinen planeettatyyppi, joka voisi syntyä, jos pieni valkoinen kääpiö menettäisi massaansa. Tavalliset kaasuplaneetat kuten Jupiter ja Saturnus koostuvat usein pääasiassa vedystä, helium taas on toissijainen ainesosa. He ...

                                               

Hiiliplaneetta

Hiiliplaneetta on planeetta, jollaisia arvellaan voivan syntyä, kun hiilipitoisia meteoroideja ja asteroideja törmää toisiinsa. Normaalit Maan tyyppiset kiviplaneetat koostuvat lähinnä raudasta ja piin ja hapen yhdisteistä eli silikaateista. Usko ...

                                               

Jättiläisplaneetta

Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia. Jupiter on aurinkokunnan jättiläisplaneetoista suurin. Se on lähinnä jättimäinen vetypallo, joka oli kuitenkin aivan liia ...

                                               

Jääplaneetta

Jääplaneetta on vesijäästä tai jonkin muun aineen kuten metaanin kiinteästä olomuodosta koostuva planeettatyyppi, jonka olemassaolo on ennustettu. Jääplaneetta muistuttaa komeettaa tai transneptunista kohdetta kuten 134340 Pluto tai 136199 Eris, ...

                                               

Kaasukääpiö

Kaasukääpiö tai mini-Neptunus on Neptunusta pienempi planeetta, jolla on ympärillään vetykaasukehä. Kaasukääpiö on yleisnimitys mille tahansa noin 2–10 Maan massaiselle planeetalle, jolla on ympärillään paksu vetykaasukehä. Jos kaasukääpiön sisäi ...

                                               

Kaksoisplaneetta

Kaksoisplaneetoiksi kutsutaan kahta taivaankappaletta, jotka kiertävät yhteisen massakeskipisteensä ympäri niin, että massakeskipiste on molempien kappaleiden ulkopuolella, mikäli kummatkin täyttävät planeetan määritelmän. Yleensä kappaleet ovat ...

                                               

Ktooninen planeetta

Ktooninen planeetta on yleisnimitys hypoteettiselle planeettatyypille, joka muodostuu erittäin lähellä keskustähteä kiertävän kuuman jupiterin kaasukehän hävittyä kokonaan avaruuteen. Kyseessä olisi siis jättiläisplaneetan paljas ydin. Tällainen ...

                                               

Kuuma jupiter

Kuuma jupiter on Jupiteria muistuttava, mutta tavallisesti useita kertoja Jupiteria massiivisempi kaasupitoinen eksoplaneetta, jonka kiertorata on hyvin lähellä planeettakunnan keskustähteä. Kuumalla jupiterilla on suuri vetypitoinen vaippa, joka ...

                                               

Kuuma neptunus

Kuuma neptunus on eksoplaneetta, joka kiertää tähteään tarpeeksi lähellä. Kuuman neptunuksen massan tulee olla Uranuksen ja Neptunuksen massan kaltainen. Uusimpien havaintojen mukaan kuumia neptunuksia saattaa olla maailmankaikkeudessa enemmän ku ...

                                               

Supermaapallo

Supermaapallo eli supermaa on Maata suurempi, mutta Neptunusta pienempi planeetta. Supermaita on löydetty muilta tähdiltä. Supermaiksi sanottujen eksoplaneettojen massat ovat yleensä välillä 1–10 Maan massaa. Supermaista tiedetään varsin vähän, m ...

                                               

Radiogalaksi

Radiogalaksi on esimerkki aktiivisesta galaksista. Radiogalakseihin liittyy nimensä mukaisesti voimakas radioemissio, joka ei ole peräisin galaksin tähdistä ja kaasusta. Säteily on tyypillisesti peräisin kahdesta laajasta galaksin ulkopuolella si ...

                                               

3C 75

3C 75 on radiolähde joka sijaitsee käsipainon muotoissa NGC 1128-galaksissa, Abell 400 -galaksijoukossa noin 300 miljoonan valovuoden päässä Maasta. 3C 75 on muodostunut kahdesta supermassiivisesta mustasta aukosta jotka ovat noin 25 000 valovuod ...

                                               

Cygnus A

Cygnus A on radiogalaksi, joka sijaitsee 760 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maasta. Se havaittiin optisilla välineillä vuonna 1951 ja on yksi kirkkaimmista ja ensimmäisenä löydetyistä tähtitieteellisistä radiolähteistä. Cygnus A:ta on tutkittu ...

                                               

Kiertoratamanööveri

Kiertoratamanööveri on avaruustoiminnassa toimenpide, jossa avaruusalus käyttää propulsiojärjestelmäänsä kiertoratansa muuttamiseen. Avaruudessa kaukana Maasta, esimerkiksi Auringon kiertoradalla, olevan aluksen vastaavaa toimea nimitetään syvän ...

                                               

Painovoimalinko

Painovoimalinko on jonkin suuren taivaankappaleen vetovoiman käyttämistä avaruusaluksen nopeuden lisäämiseen. Nopeus tulee taivaankappaleen liikenopeudesta. Rata, jolla käytetään painovoimalinkoa, on linkorata. Painovoimalinko lyhentää matka-aika ...

                                               

Aurinkokeskeinen kiertorata

Aurinkokeskeinen kiertorata on Aurinkoa kiertävä kiertorata. Aurinkokeskeisillä radoilla ovat Aurinkokunnan neljä sisempää kiviplaneettaa, kun asteroidivyöhykkeen ulkopuolella olevat ulommat planeetat kiertävät Aurinkokunnan massakeskipisteessä s ...

                                               

Aurinkosynkroninen kiertorata

Aurinkosynkroninen rata on verraten matala Maa-keskinen kiertorata. Ratakorkeus on tyypillisesti 600–800 km. Radalle on ominaista ratatason siirtyminen yhden asteen verran idemmäksi joka päivä. Tällöin Aurinkoon nähden ratatason kiertymä pysyy pa ...

                                               

Hyperbelirata

Hyperbelirata eli hyperbolinen rata on taivaanmekaniikassa ja astrodynamiikassa kappaleen rata suuremman massan eli keskuskappaleen, esimerkiksi Auringon ympärillä, kun sen nopeus on pakonopeutta suurempi, toisin sanoen suurempi kuin sen vähintää ...

                                               

Maakeskeinen kiertorata

Maakeskeiseen kiertorataan sisältyy minkä tahansa esineen joka kiertää Maapalloa, kuten Kuu tai satelliitit. Vuonna 1997 NASA arvioi että Maata kiertää noin 2 465 keinotekoista satelliittia ja 6 216 palaa avaruusromua. Yli 16.291 aiemmin laukaist ...