ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 193




                                               

Maatiaiskissa

Maatiaiskissalla tarkoitetaan kissatyyppiä, joka on muodostunut kissojen lisääntyessä vapaasti keskenään ihmisen siihen puuttumatta. Ne eivät siis ole mitään erityistä rotua. Rotukissat ovat järjestelmällisesti jalostettu tietyn tyyppisiksi. Eri ...

                                               

Monivarpainen kissa

Monivarpainen kissa eli laivakissa, suokissa tai Hemingwayn kissa on kissa, jolla on tavallista enemmän varpaita. Ylimääräiset varpaat johtuvat geenivirheestä. Geenivirheen aiheuttama polydaktylia on tavallista yleisempi maine coon -rodun kissoil ...

                                               

Musta kissa

Musta kissa on kissa, jolla on musta turkki. Cat Fanciers’ Associationin mukaan kokonaan mustaturkkisia kissarotuja on yhteensä 22. Mustaturkkisten kissojen iirikset ovat usein keltaiset.

                                               

Sisäkissa

Sisäkissa on kissa, joka ei ulkoile ilman valvontaa. Monet kissat ovat sisäkissoja koska niiden itsenäisen luonteen vuoksi ei turvallisuutta vapaana ulkoillessa voida turvata. Vapaana liikkuva kissa altistuu erilaisille vaaratekijöille kuten auto ...

                                               

Kissat Suomessa

Tämä artikkeli käsittelee kissojen pitoa lemmikkinä Suomessa. Ensimmäiset maatiaiskissat saapuivat Suomeen noin tuhat vuotta sitten, rotukissat vasta 1800-luvulla. Vuonna 2016 Royal Caninin Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan oli Suo ...

                                               

Whiskas

Whiskas on Marsin omistama kissanruokatuotemerkki. Sitä on saatavilla purkkeina, pusseina ja kuivakekseinä. Suurin osa Whiskasin tuotteista on pakkausväriltään violetin värisiä. Whiskasin valmistus aloitettiin vuonna 1936, jolloin se tunnettiin K ...

                                               

Rasvahäntälammas

Rasvahäntälammas on kesyn lampaan rotujen joukko, johon kuuluu noin neljännes maailman lampaista. Sen häntä toimii samalla tavalla kuin kamelin kyttyrä: lammas varastoi siihen ravintoa. Rasvahäntälampaat pärjäävät karuissa olosuhteissa, jopa puol ...

                                               

Lemmikkieläin

Lemmikkieläin on seurana, ilman hyötytarkoitusta pidettävä kotieläin. Yleisimmät lemmikkieläimet ovat koira ja kissa. Myös linnut, matelijat, jyrsijät ja kanit ovat yleisiä lemmikkejä. Toisinaan eläin voi olla yhtä aikaa sekä seuraeläin että hyöt ...

                                               

Akaattikotilo

Suuren kokonsa takia akaattikotiloa kasvatetaan paikoitellen ruokaeläimeksi, ja sitä on levitetty jopa Tyynenmeren alueelle asti trooppisen Aasian kautta. Osa muuttaneista kotiloista on myös vahingossa kulkeutunut hedelmäkuljetusten mukana. Suuri ...

                                               

Chilentarantula

Chilentarantula on kuivilla alueilla viihtyvä lintuhämähäkkilaji, jota tavataan Pohjois-Chilessä ja mahdollisesti myös Boliviassa ja Argentiinassa. Chilentarantula on väriltään pääasiassa tummanruskea, mutta sillä on myös vaaleanpunaisia karvoja, ...

                                               

Goljatlintuhämähäkki

Goljatlintuhämähäkki on Etelä-Amerikan pohjoisosissa esiintyvä lintuhämähäkkilaji. Sitä pidetään Venezuelassa elävän sukulaislajinsa, Theraphosa apophysis in, ohella maailman kookkaimpana hämähäkkinä. Theraphosa blondi on kookas, ruskea ja karvai ...

                                               

Heteropteryx dilatata

Heteropteryx dilatata on suurikokoinen kummitussirkka. Heteropteryx dilatata -naaras on vihreä ja koiras ruskea. Naaras kasvaa noin 15 cm pitkäksi ja koiras 10 cm pitkäksi.

                                               

Idänkulkusirkka

Idänkulkusirkka on laajimmalle levinnyt kulkusirkkalaji. Sen esiintymisalue kattaa kaakkoisen Euroopan, suuren osan Aasiasta sekä Afrikan ja Australian. Alue ulottuu idässä aina Japaniin ja Uuteen-Seelantiin saakka. Idänkulkusirkka on kookas vihr ...

                                               

Keisariskorpioni

Keisariskorpioni on yksi suurikokoisimmista skorpionilajeista. Päästä hännän kärkeen mitattuna keisariskorpioni on 15–20 senttimetriä pitkä. Se syö luonnossa hyönteisiä, liskoja ja pieniä nisäkkäitä, joita se saalistaa yöaikaan. Keisariskorpioni ...

                                               

Kirsikkasukarapu

Kirsikkasukarapu on punertava harjarapujen heimoon kuuluva makean veden katkarapulaji. Harjarapujen eturaajoissa ei ole saksia, kuten varsinaisilla katkaravuilla, vaan pienehköt sukaskimput.

                                               

Kotisirkka

Kotisirkka on noin 2.5 senttimetrin pituiseksi kasvava kellertävänruskea sirkkalaji. Kotisirkan vartaloa suojaa kitiinikuori, jonka väri on vaaleanruskea. Lajin päässä ja keskivartalon selkäpuolella on tummia kuvioita. Kotisirkan takajalat ovat v ...

                                               

Lysmata debelius

Lysmata debelius on trooppisten vesien koralliriutoilla elävä katkarapulaji. Se kasvaa noin viisi senttiä pitkäksi. Pääväri on tomaatinpunainen, selässä on joitakin valkoisia pilkkuja, jalkojen alaosat ja pitkät tuntosarvet ovat valkoiset. Eri al ...

                                               

Lysmata wurdemanni

Lysmata wurdemanni on trooppisten vesien katkarapulaji. Se kasvaa noin seitsemän senttiä pitkäksi, ja siinä on kapeita punaisia raitoja vaalealla, lähes läpikuultavalla pohjalla. Makeista muistuttavan värityksen takia lajia kutsutaan englanniksi ...

                                               

Orkidearukoilijasirkka

Kuten nimestä huomaa, orkidearukoilijasirkka muistuttaa kovasti orkideaa. Urokset ovat puolet pienempiä kuin naaraat. Urokset tulevat aikuisena noin 3 cm pitkiksi, kun taas naaraat tulevat jopa 6 cm pitkiksi. Aikuisena molempien sukupuolten sirka ...

                                               

Ruskosauvasirkka

Ruskosauvasirkka on vihreä tai ruskea, siivetön, pitkänomainen hyönteinen, joka muistuttaa oksaa. Tuntosarvet ovat vartaloon nähden melko pitkät. Täysikasvuinen naaras on 8–10 cm pitkä ja etummaisten jalkojen tyvissä on punaista väriä. Toukilla p ...

                                               

Tiikerikotilo

Tiikerikotilo on maailman suurin maakotilolaji. Tiikerikotilot ovat kotoisin Afrikan sademetsistä. Niitä käytetään kotialueillaan ruokana.

                                               

Tulisukarapu

Tulisukarapu on oranssinsävyinen harjarapujen heimoon kuuluva makean veden taskurapulaji. Harjarapujen eturaajoissa ei ole saksia kuten varsinaisilla katkaravuilla, vaan pienehköt sukaskimput.

                                               

Vihersukarapu

Vihersukarapu on vihreä katkarapu. Se kuuluu Caridina -suvun lajiryhmään, jonka jako lajeiksi on epäselvä, ja jota siksi kutsutaan vain Babaulti-ryhmäksi. Eturaajoissa ei ole saksia, kuten varsinaisilla katkaravuilla, vaan pienehköt sukaskimput.

                                               

Marsu

Marsu on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva jyrsijä, josta on tullut suosittu lemmikkieläin. Marsu oli yksi yleisimmin käytetyistä koe-eläimistä, jopa siinä määrin, että eläimen englanninkielinen nimi guinea pig voi tarkoittaa myös koekaniinia. Eläi ...

                                               

Alkuhärkä

Alkuhärkä on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin, josta nykyisen nautakarjan oletetaan periytyvän. Ennen alkuhärkä erotettiin omaksi lajikseen, mutta nykytietämyksen valossa se kuuluu samaan lajiin kaikkien nykynautojen kanssa. Alkuhärkä oli le ...

                                               

Imettäjälehmä

Imettäjälehmä on yksi vasikan vierihoitotavoista. Imettäjälehmien käyttö on yleisempää luomutuotannossa, mutta niitä voidaan käyttää myös tavanomaisessa maidontuotannossa. Imettäjälehmiltä vaaditaan erityisen hyvää luonnetta koska niiden pitää an ...

                                               

Vasikka

Vasikka tarkoittaa eritoten sorkkaeläimiin kuuluvan naudan poikasta. Tiineeksi tullessaan lehmä odottaa yhdeksän kuukautta, kuten ihminenkin, ja synnyttää sitten yleensä yhden vasikan; kaksosia syntyy likimain yhtä usein kuin ihmisilläkin. Vastas ...

                                               

Rehumaissi

Rehumaissi on rehun tuotantoon jalostettu maissi. Rehumaissia käytetään karjan rehuna, ja se ei sovellu ihmisten elintarvikkeeksi, toisin kuin Etelä-Suomessa viljeltävä sokerimaissi. Rehumaissin hehtaarituotto voi olla Suomessa esimerkiksi 8–12 t ...

                                               

Siimapalpakko

Siimapalpakko on palpakkoihin kuuluva kelluslehtinen vesikasvi, jota tavataan Pohjois-Euroopassa. Laji on hyvin rento aito vesikasvi, jonka varsi on metrien mittainen ja liereä ja lehdet kelluvia. Syvissä ja kirkkaissa vesissä lajin kasvustot muo ...

                                               

Porsasyskä

Porsasyskä on sioissa esiintyvä hengitystiesairaus, jonka aiheuttaja on mykoplasmoihin kuuluva Mycoplasma hyopneumoniae. Se leviää helposti sikalan sisällä ja tuulen mukana myös sikaloiden välillä. Oireita havaitaan tyypillisesti porsailla, joide ...

                                               

Sian vesikulaaritauti

Sian vesikulaaritauti on sioilla esiintyvä helposti leviävä virustauti, jonka aiheuttaja on enteroviruksiin kuuluva sian vesikulaaritautivirus. Tautia esiintyy hajanaisesti Euroopassa ja Aasiassa, mutta toistaiseksi sitä ei ole tavattu Suomessa. ...

                                               

Staphylococcus hyicus

Staphylococcus hyicus on stafylokokkeihin kuuluva grampositiivinen bakteeri, joka aiheuttaa porsasrupea alle kolmen kuukauden ikäisille porsaille. Staphylococcus hyicus kasvaa veriagarilla kermanvalkoisina nonhemolyyttisinä pesäkkeinä. Pesäkkeide ...

                                               

Ahvenkosken kartano

Ahvenkosken kartano on kartano Pyhtäällä Kymenlaakson maakunnassa. Kartano on alkujaan rakennettu jo 1500-luvulla, mutta sen vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1859. Nykyisen Ahvenkosken kartanon päärakennuksen rakennutti kenraalimajur ...

                                               

Ala-Lemun kartano

Ala-Lemun kartano sijaitsee Kaarinassa, Varsinais-Suomen maakunnassa. Kartanon alueella olevien talojen historiaa tunnetaan 1400-luvulta alkaen. Varsinaisen kartanon historia tunnetaan vuodesta 1567 alkaen. Kartanon nykyisen, 1767 valmistuneen pä ...

                                               

Annilan kartano

Annilan kartano on Mikkelin Annilassa sijaitseva kartano, joka perustettiin ratsutilaksi vuonna 1765. Tilan mailla harjoittiin viljelystä jo 1540-luvulla. Kartanoa edelsi Annilan talo, joka sai nimensä Annisista, jotka asuivat alueella jo 1540-lu ...

                                               

Anolan kartano

Anolan kartano on Nakkilassa Anolan kylässä sijaitseva kartano, joka on alun perin kuulunut Ulvilaan. Kokemäenjoen rannalla sijaitseva kartano on suurimmillaan käsittänyt noin 5 000 hehtaaria maata ja sen alue on ulottunut nykyiseltä Nakkilan ja ...

                                               

Arolan kartano

Arolan kartano on kartano Kylmäkoskella Akaan kaupungissa Pirkanmaan maakunnassa. Arolan kartanon päärakennus on rakennettu eri vaiheissa 1700-luvun jälkipuoliskolla. Maapinta-ala 566.28 ha. Vuonna 1945 Pirkko ja Atte Arola perustivat kartanoon k ...

                                               

Atun kartano

Atun kartano on Atun saarella Paraisilla sijaitseva kartano. Atun rälssikartano on mainittu kirjallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Atun kartanon omistajana oli 1461 Skalme, ja hänen suvullaan kartano oli pitkän ajan. Tämän jälkeen kartanon omis ...

                                               

Erkylän kartano

Erkylän kartano on Hausjärvellä Erkylänjärven rannalla sijaitseva kartano. Se on puistoineen yksi Suomen merkittävimmistä 1800-luvun puolivälin kartanoarkkitehtuurin edustajista. Kartanon kaksikerroksisen vaaleaksi rapatun päärakennuksen on 1840- ...

                                               

Fagervikin kartano

Fagervikin kartano sijaitsee Fagervikin kylässä Inkoossa. Kartano on alun perin rakennettu Fagervikin ruukin yhteyteen. Kartanon päärakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti C. F. Schröder, valmistui vuonna 1773. Kartano suojeltiin Uudenmaan lää ...

                                               

Fellmanin kartano

Fellmanin kartano eli Lahden kartano on valtiopäivämies kapteeni August Fellmanin 1898 rakennuttama ja arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema alankomaalaistyyppinen kartano, joka sijaitsee Lahden keskustan ja Pikku-Vesijärven välissä Lahden lin ...

                                               

Furuvikin kartano

Furuvikin kartano eli Villa Furuvik on Paraisten kaupungin keskustan kupeessa sijaitseva huvila. Huvilan rakennutti vuorineuvos Emil Sarlin vuonna 1906. Furuvik tunnetaan paitsi kauniista arkkitehtuuristaan myös hienosta puutarhastaan. Furuvik on ...

                                               

Gårdskullan kartano

Gårdskulla on kartano ja maatila Siuntiossa Uudellamaalla. Gårdskullan tila on Suomen 10 suurimman maatilan joukossa; viljeltyä peltoalaa on noin 330 ja metsää yli tuhat hehtaaria. Gårdskullan kartano on perustettu vuonna 1840. Kartano erotettiin ...

                                               

Haaga (Turku)

Haaga on kaupunginosa, kylä ja kartano Turussa Liedon ja Kaarinan rajalla. Haagan kaupunginosa rajoittuu lännessä Turun Metsämäkeen, etelässä Kaarinan Ravattulaan, pohjoisessa Liedon Pahkaan, idässä Liedon Vanhalinnaan ja kaakossa Liedon Littoist ...

                                               

Hintsan kartano

Hintsan kartano on Raision Mahittulan Petterinpelto -nimisellä alueella sijaitseva, luultavasti Carl Ludvig Engelin suunnittelema, vuonna 1837 valmistunut kartano. Sen arvellaan olleen myös Raisiossa sijaitsevan Huhkon kartanon esikuvana. Hintsan ...

                                               

Hirvilahden kartano

Hirvilahti on vanhaa rälssisäteriä. Ensimmäinen maininta siitä löytyy vuodelta 1409, jolloin Perniön kirkon uskottuna miehenä oli Hirvilahden Jacob Galt. On luultavaa, että Galt suku omisti Hirvilahden jo ennen vuotta 1409. Suku hallitsi vielä Hi ...

                                               

Honkolan kartano

Honkolan kartano on 1600-luvun alussa perustettu kartano Etelä-Pirkanmaalla Urjalan Honkolan kylässä Kortejärven pohjoisrannalla. Kartano on kuulunut Furuhjelm-suvulle 1730-luvulta lähtien. Nykyinen omistaja on Nordic capitalin osakas pääomasijoi ...

                                               

Hovimäen kartano

Hovimäen kartano on Enonkosken kirkonkylällä sijaitseva entinen kartano. Kahden järven, Ylä-Enonveden ja Ala-Enonveden välisellä rantatöyräällä sijaitseva rakennus on ollut vuodesta 1983 matkailukäytössä ja nykyisin siinä toimii ravintola-hotelli ...

                                               

Huhkon kartano

Huhkon kartano on empire-tyylinen kartano Raisiossa. Huhkon kartanosta on jäljellä vain päärakennus. Sen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, mutta nykyinen empire-tyylinen ulkonäkö on peräisin noin vuosilta 1837–1842. Kartanon esikuvana on todennäk ...

                                               

Härkälän kartano

Härkälän kartano on kartano Someron Härkälän kylässä, Kirkkojärven rannalla vähän matkaa Someron keskustaajamasta länteen. Härkälä mainitaan säterikartanona ensi kerran vuosia 1613–1614 koskevassa rälssitilojen luettelossa, mutta on saattanut oll ...