ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 194




                                               

Ihantalan kartano

Ihantalan kartano sijaitsi Viipurin maalaiskunnassa, jonka Suomi toisessa maailmansodassa joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle. Kartanon historia alkaa vuodesta 1639, jolloin Lindved Hästesko sai oikeuden perustaa säterin Ihantalan kylään. Tämän ...

                                               

Inhan kartano

Inhan kartano on Inhan tehdasyhteisöön kuuluva ruukinkartano Ähtärissä. Kartanon päärakennusta kutsutaan Pytingiksi, ja sen on rakennuttanut ruukinpatruuna August Keirkner ja suunnitellut lääninarkkitehti K. V. Reinius. Rakennus valmistui vuonna ...

                                               

Inkilän kartano

Inkilän kartano eli Inkilänhovi on Juvalla Inkilän kylässä sijaitseva entinen rusthollitila. Kartanon nimi tulee tilan 1600-luvun puoliväliin saakka omistaneista Inkisistä. Kartanon koko oli 1 085 hehtaaria vuonna 1810 ja vuonna 1830 siihen kuulu ...

                                               

Isolan kartano

Isolan kartano on Riihimäen Arolammella sijaitseva kartano. Kartano perustettiin alkujaan kruununuudistilaksi 1788. Kartanon alkuperäinen päärakennus purettiin 1898 ja sen tilalle rakennettiin huvilatyyppinen talonpoikaistalo, joka paloi 1918. Ar ...

                                               

Jokelan kartano

Jokelan kartano on kartano Hollolassa Hämeenkosken kirkonkylässä, nimensä mukaan ristityn kosken partaalla. Aiemmin kartanon mailla on sijainnut Henriksdalin teollisuuspaja, joka sai käyttövoimansa Jokelan koskesta. Rakennus on merkittävä voimava ...

                                               

Juthbackan kartano

Juthbackan nimen arvellaan olevan murteellinen käännös nimestä ”gjuta”. Jotkut historioitsijat uskovat nimen olevan peräisin sukunimestä Jute. Myöskin Juthsin koski ja Jutas olivat paikallisia nimiä. Tilannimi Juthbacka mainitaan ensimmäistä kert ...

                                               

Jutikkalan kartano

Jutikkalan kartano on historiallinen kartano Sääksmäen eteläosassa. Kartanoalueen historia on alkanut rautakaudella. Paikalta on löydetty kolme rautakautista asuinpaikkaa sekä kolme myöhäisrautakautista polttokenttäkalmistoa. Varhaisin maininta k ...

                                               

Kahiluodon kartano

Kahiluodon kartano on tila Taivassalossa. Kartanoon kuuluivat Iso-Kahiluoto ja Vähä-Kahiluoto, jotka yhdistettiin rälssisäterinä 1600-luvun puolivälissä. Keskiajalla sen omisti Ille-suku. Sen jälkeen kartano periytyi Footangelin ja Starkin suvuss ...

                                               

Karjalan kartano

Karjalan kartano sijaitsee Rautalammilla Pohjois-Savossa. Karjalan kartanon rakennusaika oli 1873–1874. Kartano edustaa 1800-luvun loppupuolen sveitsiläisvaikutteista nikkarityyliä. Karjalan kartanon rakennutti kihlakunnan piirilääkäri Johan Vilh ...

                                               

Karolineburgin kartano

Karolineburgin kartano sijaitsee Kajaanin Teppanassa Kajaaninjoen pohjoisrannalla. Se oli Kajaanin maalaiskunnan puolella vuoteen 1977, jolloin maalaiskunta yhdistettiin Kajaanin kaupunkiin. Se on ainoa Kainuussa sijainnut kartanotyyppinen maatila.

                                               

Kartanonkylän kartano

Kartanonkylä oli vuoteen 1792 osa Portaan hallintopitäjän Jokioisten neljänneskunnasta muodostettua Jokioisten kartanoa. Vuonna 1792 Kartanonkylän ja siihen kuuluneiden tilojen omistajaksi tuli ruotsin kuninkaan Kustaa III:n sotapäällikkö Dominic ...

                                               

Kauniaisten kartano

Kauniaisten kartano on Kuloveden rannalla Kauniaisten kylässä Nokialla entisen Suoniemen kunnan alueella sijaitseva kartano, joka muodostettiin 1690-luvulla ratsutilaksi Hannu ja Kela –nimisistä tiloista. Suoniemen Kuljun ja Kauniaisten kylät ann ...

                                               

Kavantsaaren kartano

Kavantsaaren kartano oli Karjalan kannaksella Antrean pitäjän Kavantsaaren kylässä sijainnut rälssitila, joka periytyi jo keskiajalta. Kyseessä oli myös Antrean ainoa historiallinen kartano. Ennen toista maailmansotaa sen pinta-ala oli yli 2 500 ...

                                               

Kiiskilän kartano

Kiiskilän hovi on kartano entisessä Viipurin maalaiskunnassa. Kartano sijaitsee Viipurinlahden rannalla, Kiiskilän kylässä, noin kymmenen kilometriä Viipurista lounaaseen. Nimensä se saa kartanon maiden läpi virtaavasta Kiiskijoesta. Viipurin ymp ...

                                               

Knuutilan kartano

Knuutilan kartanon historia ulottuu varmuudella ainakin 1400-luvulle. Kartanon alue on yksi koko Pirkanmaan vanhimpia tunnettuja asuinalueita, jolta on myös tehty merkittäviä rautakautisia esinelöytöjä. Kartano tunnettiin ensin nimellä Niemenpää. ...

                                               

Korholan kartano

Korholan Kartano eli Korholan hovi on Rautalammilla sijaitseva kartano, joka on nykyisin matkailukäytössä. Tilan maat olivat laajimmillaan 1900-luvun alussa, jolloin sen koko oli 2 061 hehtaaria. Kartanon oli perustanut Birger Westzynthius nimell ...

                                               

Koskenkartano

Koskenkartano on kartano Koskella Tl Varsinais-Suomessa. Kartano sijaitsee Kosken Tl kirkonkylän pohjoispuolella. Kartanon länsipuolella virtaa etelään Paimionjoki ja sen itäpuolitse kulkee yhdystie 2810.

                                               

Koskipää

Koskipää on entinen kartano Hartolassa. Sen omistajia ovat olleet muun muassa Tandefeltien ja von Gerdtenien suvut. Vuodesta 1929 sen rakennuksissa on ollut Itä-Hämeen museo.

                                               

Kuljun kartano (Suoniemi)

Kuljun kartano on Kuloveden rannalla Nokialla entisen Suoniemen kunnan alueella sijaitseva kartano, joka muodostettiin 1670 säteriratsutilaksi. Suoniemen Kuljun ja Kauniaisten kylät annettiin 1641 läänityksenä Ruotsin armeijan ylipäällikölle, sot ...

                                               

Kuninkaankartano

Kuninkaankartano oli suuri valtion omistama maatila, johon paikkakunnan väestö oli velvollinen suorittamaan luontaissuorituksina maksettavat verot eli tekemään niihin päivätöitä. Pienempiä valtion tiloja kutsuttiin latokartanoiksi ja karjakartano ...

                                               

Kurjalan kartano

Kurjalan kartano on Hämeenkoskella Pääjärven etelärannalla sijaitseva kartano joka perustettiin asuin- ja rälssikartanoksi jo keskiajalla. Kurjala mainittiin ensimmäisen kerran nimeltä 1400-luvulla ja rälssisäterinä kartano mainittiin 1516. Karta ...

                                               

Kärkelän kartano

Kärkelän kartano on kartano Karjalohjalla Kärkelän kylässä. Sen on omistanut Fiskars, jolloin siinä oli maata 1306 hehtaaria. Siihen liittyvät Kärkelän kuparisulatto, joka on 1765-1883 toiminnassa ollut kuparihytti eli kuparisulatto Kiskon puolel ...

                                               

Kärkkinen

Kärkkinen on kylä ja kartano Karunassa Sauvon kunnassa Varsinais-Suomessa. Kärkkinen sijaitsee lähellä Rantolansuntin vesistöä sekä Rantolan kylää.

                                               

Kärkniemi

Kärkniemen keskiaikainen rälssitila peruutettiin kruunulle Niilo Tavastilta vuonna 1405. Se palautui kuitenkin pian rälssiksi. Gödik Fincke lahjoitti tilan vuonna 1447 Turun tuomiokirkolle. Uskonpuhdistuksen yhteydessä ja Västeråsin resessin peru ...

                                               

Laakspohjan kartano

Laakspohjan kartano on kartano Lohjan keskustan koillispuolella Pappilanselän toisella puolella Moisionlahden pohjoisrannalla. Kartano on perustettu 1556 Kustaa Vaasan kuninkaankartanoksi Laakspohjan kylän viidestä talonpoikaistilasta. Kruunu omi ...

                                               

Laukon kartano

Laukon kartano on historiallisesti merkittävä kartano Vesilahdella, ja se toimii nykyisin koko perheen matkailukeskuksena. Siellä on muun muassa vuosittain vaihtuvia näyttelyitä, ravintola, kahvila, terassi ja puoti. Laukon kartano sijaitsee Pyhä ...

                                               

Lehtiniemen kartano

Lehtiniemen kartano eli Lehtiniemen tila on Savonlinnassa sijaitseva historiallinen kartano, jonka juuret juontuvat ainakin 1600-luvulle. Sen haltija oli silloin juuri aateloitu ratsumies Jöran Olofsson Pistolekors. Pistolekorsin suku piti kartan ...

                                               

Lihasulan kartano

Lihasulan kartano on Kangasalla Vesijärven rannalla sijaitseva kartano. Tila mainitaan jo 1500-luvun veroluetteloissa. Vihtori Peltonen-Lihasulan Säätiön hallintaan kartano tuli vuonna 1930. Aitolahden Sorilassa 1925 alkanut Pohjois-Hämeen tietop ...

                                               

Luskalan kartano

Luskalan kartano on Sammatissa Lohjalla sijaitseva kartano ja ainoa kartano Sammatissa. Se syntyi vuonna 1648, kun everstiluutnantti Joakim Schmidt sai kuninkaalta kuusi taloa Karjalohjan Luskalan kylästä. Seuraavana vuonna hän sai kaksi taloa li ...

                                               

Maanpään kartano

Maanpään kartano on Airismaan saarella Rymättylässä nykyisessä Naantalin kaupungissa sijaitseva kartano ja tila. Kaksi päärakennusta ovat 1700-luvulta ja ne on suojeltu osayleiskaavassa seudullisesti merkittävänä. Ensimmäinen asiakirjatieto Maanp ...

                                               

Messilän kartano

Nykyään kartano on lomakeskus, jossa talvisin harrastetaan laskettelua. Kokonaisuuteen liittyy myös pienvenesatama leirintäalueineen. Laskettelun edellyttämä yöpyminen on mahdollista itse tuoduissa asuntovaunuissa leirintäalueella. Kokonaisuuteen ...

                                               

Mommilan kartano

Mommilan kartano sijaitsee Hausjärven kunnan koillisosassa Mommilanjärven pohjoisrannalla. Ennen vuotta 2010 kartano sijaitsi Lammin kunnan eteläosassa, mutta Lammin tultua liitetyksi Hämeenlinnaan vuonna 2009, kartanon ympäristö liitettiin Hausj ...

                                               

Monnoinen

Monnoinen on kartano ja kylä Varsinais-Suomessa Lemussa nykyisen Maskun kunnan alueella. Kartanon lisäksi kylässä sijaitsee myös merkittävä osa Oukkulanlahden lintuvesialueesta.

                                               

Mustion linna

Mustion linna on Mustiolla Karjaalla Raaseporissa sijaitseva kartano, jonka rakennukset on rakennettu vuosina 1783–1792. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti ruukinpatruuna Magnus Linder, ja sen suunnittelivat Erik Palmstedt ja Christoffer ...

                                               

Myllykylän kartano

Myllykylän kartano on kartano Siuntiossa Uudellamaalla. Kartano kuului Suitian linnan alueisiin satojen vuosien ajan, kunnes se erotettiin Suitiasta vuonna 1815. Kartanon nykyinen päärakennus on vuoden 1800 ensimmäiseltä puoliskolta. Myllykylän k ...

                                               

Myrskylän kartano

Myrskylän kartano on eversti Mathias Forbesille annettu maatila. Tilaan sisällytettiin tuolloin 13 maatilaa, mm. Greijulan ratsutila, Kuoppalan tila, Vähäpaloisten tila ja Pyylän tila. Mathias Forbes omisti tilan 1636–1641 ja Forbesin suku vuotee ...

                                               

Nojamaan kartano

Nojamaan kartano on Savonlinnan Säämingissä Nojanmaan kaupunginosassa sijaitseva tila. Tilan historia yltää ainakin vuoteen 1541, josta alkaen omistajat on kaiverrettu talon pihalla olevaan kivipaateen. Kartanon nimi tulee aluetta aikoinaan asutt ...

                                               

Nokian kartano

Nokian kartano sijaitsee Nokian keskustan tuntumassa Nokianvirran eteläpuolella. Kartano oli aikoinaan Ylä-Satakunnan alueen keskus. Nokian kantatilana ollut rälssisäteri oli muodostettu Iso- ja Pikku-Nokian rälssitiloista. Kartanon nimi juontuu ...

                                               

Nordsjön kartano

Nordsjön kartano on viheraluevaltainen Itä-Helsingin Vuosaaren peruspiirin osa-alue Vuosaaren sataman seudun länsipuolella. Alueella asuu 6 ihmistä ja työpaikkoja se tarjoaa 31 hengelle. Nordsjön kartanon naapureina ovat osa-alueista Uutela etelä ...

                                               

Numlahden kartano

Kartano syntyi 1594, kun ratsumestari Klaus Hästesko sai läänityksenä viisi Paijalan kylän taloa ja hankki pian haltuunsa myös loput neljä kylän taloista. Talojen entisitä omistajista tuli kartanon rälssiviljelijöitä. Kartanoa hoiti Hästeskon vai ...

                                               

Ojamon kartano

Ojamon kartano on kartano Lohjan kaupungissa Uudellamaalla. Kartano tunnetaan siitä, että sen mailla sijaitsee Suomen vanhin rautakaivos. Ojamon kartanon omistaa Vanha Lohja -säätiö testamentin kautta.

                                               

Olkkalan kartano

Olkkalan kartano on syntynyt 1300-luvulla, ja se on ollut Vihdin kartanoista merkittävin. Se on harjoittanut merkittävää teollisuustoimintaa. Kuningas Kustaa III yöpyi kartanossa kesäkuussa 1783. Nykyinen 1845 valmistunut päärakennus pihapiireine ...

                                               

Ordenojan kartano

Aiemmin useampitaloinen Ortenojan kylä Pöytyällä oli historialtaan alkujaan Yläneen kartanoon kuulunutta rälssimaata, ja kylän taloja omistivat 1700-luvulle asti muualla asuneet aateliset maanomistajat. 1800-luvulla kylän tilojen omistajaksi tuli ...

                                               

Orisbergin kartano

Orisbergin kartano sijaitsee Isossakyrössä. Sen historia ulottuu 1670-luvulle, jolloin kolme vaasalaista kauppiasta perusti Orisbergin rautaruukin. Odotusten vastaisesti seudulta ei kuitenkaan löytynyt rautamalmia, vaan se oli kuljetettava Ruotsi ...

                                               

Osaran kartano

Osaran kartano on Hämeenkyrössä Osaran kylässä sijaitseva kartano. Sen historia ulottuu ainakin 1540-luvulle. Vuonna 1594 kuningas Sigismund myönsi pari vuotta ennen Nuijasodan alkua läänityksessä Hannu Laurinpojalle Osaran ja Pakulan viisi autio ...

                                               

Palhon kartano

Palhon kartano sijaitsee Vesilahdella Palhon kylässä. Kartanon perusti 1796 everstiluutnantti Anton Wilhelm von Schantz joka toimi 1786–1797 Laukon kartanon vuokraajana. Palhon kartano koostui kolmesta Laukon entisestä lampuotitilasta sekä osasta ...

                                               

Partalan kartano

Partalan kartano Juvalla on saanut nimensä Partasten suvusta. Jo keskiajalta tunnetaan Juvalta nimismies Juho Partanen. Hän oli niiden pitäjänmiesten joukossa, jotka sopivat piispa Maunu Tavastin kanssa Juvan seurakunnan perustamisesta 19.1.1442. ...

                                               

Partolan kartano

Partolan kartano oli Pirkkalassa Partolan kylässä sijainnut kartano, joka muodostettiin alun perin neljästä eri tilasta. Kartanon nimenä oli aluksi Rättälä ja sitten Karlberg. 1700-luvulla kartanon omisti Pfaler-suku ja 1800-luvulla Spåren suku. ...

                                               

Pekkalan kartano

Pekkalan kartano on Joensuun Sirkkalassa, Pielisjoen rannalla sijaitseva kartanotyyppinen rakennus pihapiireineen. Kaupungin omistamalla kartanoalueella on runsaasti vanhoja asuin- ja maatilarakennuksia ja kaunis puistomainen metsäympäristö. Kaup ...

                                               

Pikkalan kartano

Pikkalan kartano on kartano Siuntion kunnassa Uudellamaalla. Nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1850 Engelin koulukuntaan kuuluneen arkkitehti A. F. Granstedtin piirrosten mukaan. Pikkalan kartano kuuluu Suomen rakennetun kulttuuriperinnö ...