ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 203




                                               

WISE 0855–0714

WISE 0855–0714 on ruskea kääpiö noin 7.18 valovuoden päässä Maasta, Vesikäärmeen tähdistössä. Tähti löydettiin vuonna 2013, ja löydöstä ilmoitettiin julkisesti maaliskuussa 2014. Se on neljänneksi Aurinkoa lähin löydetty tähti ja kylmin tunnettu ...

                                               

Wolf 359

Wolf 359 on aurinkoa viidenneksi lähin tähtijärjestelmä. Se on 7.78 valovuoden päässä, lähempänä ovat ainoastaan Alfa Centauri, Barnardin tähti ja Luhman 16 -järjestelmät sekä ruskea kääpiötähti WISE 0855–0714. Wolf 359:ää lähin tähti on Ross 128 ...

                                               

CB26

CB26, CB 26 on tähtitaivaalla oleva pieni pimeä sumu. Se on Bokin globuli eli tumma tähtienvälinen kaasupilvi, jossa muodostuu tähtiä. Infrapuna-alueen mittauksissa näkyy globulin sisällä lähi-infrapunaa säteilevä kohde, joka on kaasukiekon ympär ...

                                               

GM Aurigae

GM Aurigaen näennäinen kirkkaus on 12.30 vaihdellen, eikä se siten näy paljain silmin. Tämä tähti on 457 valovuoden päässä, ja sen spektriluokka on K5Ve GM Aurigaen massaksi on arvioitu 1.05 Auringon massaa. GM Aurigae on niin sanottu T Tauri -tä ...

                                               

HD 98800

HD 98800 on nelinkertainen tähti noin 150 valovuoden päässä Maasta. Sen näennäinen kirkkaus 10.27. HD 98800 ei näy paljain silmin. Tähti tunnetaan myös nimellä TV Crateris tai TV Crt. Se sijaitsee nuorten tähtien muodostamassa tähtiassosiaatiossa ...

                                               

HH 30

HH 30 on nuori tähti Härän tähdistössä. Se on nuori tähti, jolla on ympärillään kaasusta ja pölystä koostuva esiplanetaarinen kiekko ja kaksi suihkua. Silloin on kyse Herbig-Haro-kohteesta. Kohteen etäisyys on 140 parsekia eli suunnilleen 420 val ...

                                               

L1489 IRS

L1489 IRS on tähtitieteellinen kohde, nuori infrapunaa säteilevä tähti jolla on ympärillään esiplanetaarinen kiekko. Keskustähden massa on arviolta 0.9-1.7 Auringon massaa.

                                               

NGC 2071-IRS3

NGC 2071-IRS3 on Orionin tähtikuviossa oleva infrapunaa säteilevä kohde heijastussumun NGC 2071 lähellä. Lähistöillä on ionisaation takia hehkuvia HII-alueita ja pimeitä sumuja. Kohde on arvion mukaan 1300 valovuoden päässä Maasta. Kohdetta on tu ...

                                               

Orion 114-426

Orion 114-426 on pääosin tummana taustaa vasten näkyvä esiplanetaarinen kiekko, joka on kuvattu Hubble-avaruusteleskoopin NICMOS-laitteella. Kiekon läpimitta on noin 800-1000 AU. Kiekon massa on yli 5×10E-4 Auringon massaa eli yli puoli tuhanneso ...

                                               

Perhostähti

Perhostähti eli IRAS 04302+2247 on tähti, jonka ympärillä on esiplanetaarinen kiekko. Tämä kohde on pimeän sumun Lynds 1536b lähellä. Kiekko näkyy selvänä tummana nauhana keskustähden valaisemaa pilven osaa vasten. Keskustähti lienee tyypillinen ...

                                               

AU Microscopii

AU Microscopii on punainen kääpiö noin 32 valovuoden päässä Maasta. Tähdeltä on löydetty pölykiekko, joka vastaa Aurinkokunnan Kuiperin vyöhykettä. AU Microscopiin ikä on vain noin 12 miljoonaa vuotta, eli se on tähdeksi nuori. Tähden valovoima o ...

                                               

BD +20°307

BD +20°307 on kaksoistähti, jolla on ympärillään kuumaa pölyä erityisen paljon. Tutkijat pitävät tätä tähteä samantapaisena kuin mitä Aurinko oli syntyessään 4.5 miljardia vuotta sitten. Vastaavia kuuman pölykiekon tähtiä ovat muun muassa Eta Corvi.

                                               

Beta Pictoris

Beta Pictoris on Maalarin tähdistön toiseksi kirkkain tähti. Tähti näkyy hyvissä oloissa paljain silmin, mutta on niin etelässä ettei näy Suomessa. Beta Pictoris sijaitsee noin 63.4 valovuoden päässä ja sen näennäinen kirkkaus on noin 3.861. Beta ...

                                               

Eta Corvi

Eta Corvi on Korpin tähdistön kuudenneksi kirkkain tähti. Se on kellanvalkea F2-tyypin pääsarjan tähti, joka on Aurinkoa kirkkaampi ja kuumempi. Eta Corvilta on havaittu kaksi pölykiekkoa.

                                               

HD 141569

HD 141569 on B-tyypin pääsarjan tähti, jota ympäröi pölykiekko ja jolla saattaa olla muodostumassa oleva jättiläisplaneetta. HD 141569 ei näy paljain silmin, koska sen näennäinen kirkkaus on 7.11. Tähti sijaitsee Vaa’an tähdistössä, ja sen etäisy ...

                                               

Zeta Leporis

Zeta Leporis ζ Lep / ζ Leporis on 70.2 valovuoden päässä oleva valkea tähti Jäniksen tähdistössä, joka näkyy vain osittain Suomessa. Tähden näennäinen kirkkaus on 3.55, eli se näkyy paljain silmin. Tähdeltä on löydetty lähellä tähteä kiertävä pöl ...

                                               

Tähden kehitys

Tähden kehitys on monivaiheinen tapahtumaketju, jonka aikana tähti käy miljoonien tai miljardien vuosien aikana läpi eri kehitysvaiheita säteillen valoa ja lämpöä. Lopulta tähti joko tuhoutuu näkyvästi tai aloittaa hiljaisen viilentymisen. Kehity ...

                                               

GW170817

GW170817 oli kahden neutronitähden yhteentörmäyksestä syntynyt painovoima-aalto, joka havaittiin 17. elokuuta 2017 LIGO-tutkimusasemalla. Törmänneet neutronitähdet sijaitsivat NGC 4993 -galaksissa Vesikäärmeen tähdistössä. Räjähdyksestä sinkoutui ...

                                               

Hayashi-käyrä

Hayashi-käyrä on melkein pystysuora käyrä HR-diagrammissa. Tällä käyrällä sijaitsevat kokonaan konvektiiviset tähdet, joiden sisällä lämpöenergia siirtyy lähes yksinomaan kaasuvirtauksissa. Tätä käyrää pitkin kutistuvat tähdet laskeutuvat alas pä ...

                                               

Heliumleimahdus

Heliumleimahdus on melko kevyen tähden kehitysvaihe, jossa helium alkaa äkkiä fuusioitua hiileksi. Heliumin fuusioituminen vaatii huomattavasti korkeamman lämpötilan kuin vetyfuusio. Tämä tapahtuu silloin, kun pääsarjan jättäneestä tähdestä on tu ...

                                               

Kompakti tähti

Kompaktit tähdet ovat mahdollisimman tiheitä ja massaltaan suuria kokoonpuristuneita taivaankappaleita. Ne ovat tilavuudeltansa pienikokoisia. Valkoiset kääpiöt ovat yksi kompaktien tähtien ryhmä. Ne ovat himmeitä ja massaltansa jokseenkin Auring ...

                                               

Kvarkkitähti

Kvarkkitähti on teoreettinen kompakti tähti, joka koostuu alkeishiukkasista: kvarkeista. Tavanomaisissa olosuhteissa kvarkit ovat sitoutuneita hadroneiksi. Neutronitähden massan romahtamisesta painovoiman vaikutuksesta neutronit hajoavat u-kvarke ...

                                               

Magnetar

Magnetar on neutronitähti, jolla on huomattavasti tavallista voimakkaampi magneettikenttä. Normaalin neutronitähden magneettikenttä on 100 miljoonaa teslaa, magnetarin tuhatkertainen. Magnetarit ovat alussa ”pehmeän gammasäteilyn toistajia” ja my ...

                                               

Musta kääpiö

Musta kääpiö on hypoteettinen tähtityyppi, joka voisi syntyä valkoisen kääpiön tai neutronitähden jäähtyessä liian kylmäksi lähettämään huomattavaa lämpöä tai valoa. Koska aika, joka valkoisella kääpiöllä kestäisi saavuttaa tämä vaihe, on luultav ...

                                               

Neutronitähti

Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista. Neutronitähtien läpimitta on yleensä muutamien kymmenien kilometrien luokkaa ja massan alaraja 1.4 Auringon massaa. Mikäli massa on tätä pie ...

                                               

Pimeä tähti (pimeä aine)

Pimeä tähti on teoreettinen tähtityyppi, joka on muodostunut lähes pelkästään WIMP-partikkeleista koostuvasta pimeästä aineesta maailmankaikkeuden alkuvaiheissa.

                                               

Preonitähti

Preonitähti on teoreettinen kompakti tähti, joka koostuu hypoteettisista alkeishiukkasista: preoneista. Preonien oletetaan olevan sitoutuneita kvarkeiksi ja leptoneiksi. Neutronitähden tai Kvarkkitähden massan romahtamisesta painovoiman vaikutuks ...

                                               

Prototähti

Prototähti on syntyvä tähti. Sitä ympäröi tähtienvälisen aineen pilvi, josta tähti on tiivistymässä. Prototähtiä voidaan havaita vain pitkäaaltoisen säteilyn alueella: radio- tai infrapunasäteilyllä.

                                               

Valkoinen kääpiö

Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on Maan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa. Valkoisen kääpiötähden tiheys ja painovoima pinnalla ovat valtavia. Valkoinen kääpiö syntyy, kun Auringon massan luokkaa oleva punainen jättiläine ...

                                               

Asymptoottihaara

Asymptoottihaara AGB, Asymptotic Giant Branch on HR-kaaviossa kohta, jossa on ylijättiläisiä. Asymptoottihaara on 0.6–1.0 Auringon massaisten tähtien viimeinen kehitysvaihe ennen niiden muuttumista planetaariseksi sumuksi. Yleensä asymptoottihaar ...

                                               

Auringon luminositeetti

Auringon luminositeetti on Auringon säteilemä valoteho tai auringon säteilemä kokonaisteho kaikilla aaltoalueilla. Auringon kokonaisluminositeetti L o tai L s on: L ⨀ = 3, 827 × 10 26 W {\displaystyle L_{\bigodot }=3.827\times 10^{26}{\hbox{ W}}} ...

                                               

Bolometrinen kirkkaus

Bolometrinen kirkkaus tarkoittaa kaikkea tähdestä tulevaa säteilyä, johon on laskettu yhteen säteily kaikilta sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilta. Se on todellisesta luminositeetista laskettu tähden suuruusluokka M bol. Bolometrinen kirk ...

                                               

Hertzsprungin–Russellin kaavio

Hertzsprungin–Russellin kaavio eli HR-kaavio on tähtitieteessä käytettävä kaavio, jossa pystyakselina on tähden valovoimaa ja vaaka-akselina tähden lämpötilaa kuvaava luku. HR-kaavion pystyakselilla voi olla mm. tähden valovoiman logaritmi tai tä ...

                                               

Horisontaalihaara

Horisontaalihaara eli HB on HR-kaaviossa oleva vaakasuora alue, jossa tähtien absoluuttinen kirkkaus on likimain nolla, eli nämä tähdet näyttäisivät yhden parsekin päästä katsottuna noin 85 kertaa Aurinkoa kirkkaammilta. Horisontaalihaara on pääo ...

                                               

Luminositeetti

Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti. Tähti voi säteillä esimerkiksi 10 kertaa niin paljon energiaa kuin Aurinko, joka säteilee 3.9×10 26 W. Auringon säteilytehoa merkitään L ...

                                               

Mikroturbulenssi

Mikroturbulenssi on tähtitieteessä luku, jolla mitataan tähden pinnan rauhallisuutta spektristä. Auringon mikroturbulenssi ξ O on 1.20 km/s. Mikroturbulenssin maksimiraja on 5 km/s. Mikroturbulenssi leventää spektriviivoja. Sykkivillä jättiläistä ...

                                               

P Cygni -profiili

P Cygni -profiili on joidenkin kuumien ja kirkkaiden tähtien spektrissä näkyvä erikoinen intensiteettijakauma. Viivaprofiili on saanut nimensä erään kirkkaan sinisen muuttujan, P Cygnin mukaan, sillä se oli ensimmäinen tähti, jonka spektrissä näi ...

                                               

Pääsarja

Pääsarja on H-R-kaaviossa kohta, missä suurin osa tähdistä on. Pääsarja on pitkäaikaisin vakaa vaihe tähden kehityksessä. Synnyttyään tähti asettuu pääsarjaan tasapainotilaan. Pääsarjan tähdet ulottuvat kirkkaasta sinisestä himmeään punaiseen. Au ...

                                               

Tähden ikä

Tähden ikä mitataan monin tavoin. Yleensä käytetään litiumin Li ja berylliumin Be runsautta. Nämä heikkenevät iän myötä. Tähden ikää voidaan karkeasti arvioida sen massan, pintalämpötilan ja kirkkauden perusteella. Näitä on usein vaikea arvioida ...

                                               

Tähden metallipitoisuus

Tähden metallipitoisuus tai tähden metallisuus on vetyä ja heliumia raskaampien aineiden suhteellinen osuus tähdessä. Tähtitieteessä kaikkia heliumia raskaampia alkuaineita kutsutaan metalleiksi, vaikka ne eivät varsinaisia metalleja olisikaan. T ...

                                               

Väri-indeksi

Väri-indeksi on luku, joka ilmaisee tähtitieteessä tähden värin. Tähden väri-indeksin perusteella saadaan selville tähden likimääräinen pintalämpötila. Väri-indeksi saadaan mittaamalla tähden kirkkaus kahdella erivärisellä suotimella ja laskemall ...

                                               

A-tyypin pääsarjan tähti

A-tyypin pääsarjan tähti on pääsarjan tähti, jonka spektriluokka on ja luminositeettiluokka V. Nämä tähdet sijoittuvat sähkömagneettisella spektrillä balmerin sarjaan. Näiden tähtien massat ovat 1.4–2.1 Auringon massaa, ja niiden pintalämpötila o ...

                                               

Alijättiläinen

Alijättiläinen on vastaavan väristä pääsarjan tähteä kirkkaampi tähti. Siniset alijättiläiset ovat valkoisia ja keltaisia tähtiä huomattavasti kirkkaampia. Alijättiläiset luetaan spektriluokituksessa kirkkausluokkaan IV. Pääsarjan tähtien ja alij ...

                                               

Alikääpiö

Alikääpiö tarkoittaa tähteä, joka on hieman himmeämpi kuin pääsarjan tähti. Alikääpiöiden kirkkaus on noin kaksi magnitudia himmeämpi kuin vastaavan pääsarjan tähden. Alikääpiötä merkitään spektriluokituksessa sd tai VI. Alikääpiöt jaetaan kahtee ...

                                               

B-tyypin pääsarjan tähti

B-tyypin pääsarjan tähti sininen, valovoimainen pääsarjan tähti. B-tyypin pääsarjan tähdet polttavat vetyä. Näiden tähtien massa on usein 2–16 kertaa Auringon massaa suurempi. BV-tähtien pintalämpötila vaihtelee 10 000–30 000 kelvinin välillä. B- ...

                                               

F-tyypin pääsarjan tähti

F-tyypin pääsarjan tähti on pääsarjan tähti, jonka spektriluokka on F ja luminositeettiluokka V. Näiden tähtien massa on 1–1.4 kertaa Auringon massa, ja niiden pintalämpötila on 6 000–17 000 K. Esimerkkeja F-tyypin pääsarjan tähdistä ovat Gamma V ...

                                               

G-tyypin pääsarjan tähti

G-tyypin pääsarjan tähti on pääsarjan tähti, jonka spektriluokka on F ja luminositeettiluokka V. Näiden tähtien massa on 0.8–1.2 kertaa Auringon massa, ja niiden pintalämpötila on 5 300–6 000 K. Aurinko on tunnetuin esimerkki G-tyypin pääsarjan t ...

                                               

Galaksienvälinen tähti

Galaksienvälinen tähti on tähti, joka on karannut kotigalaksinsa gravitaatiosta ja matkaa itsenäisesti galaksienvälisessä avaruudessa.

                                               

Hiilitähti

Hiilitähti on tähti, jonka kaasukehässä on enemmän hiiltä kuin happea. Tähden pintakerroksissa ne muodostavat hiilimonoksidia, joka kuluttaa kaiken hapen kaasukehästä, jolloin hiili voi muodostaa muita yhdisteitä. Tällöin kaasukehän koostumus on ...

                                               

Hyperjättiläinen

Hyperjättiläinen on hyvin kirkas tähti, joka on jopa 100 kertaa Aurinkoa massiivisempi. Hyperjättiläisten absoluuttinen kirkkaus on välillä −7.0 … −11.0, eli ne ovat ylijättiläisiä kirkkaampia ja kuuluvat luminositeettiluokkaan 0. Vastaava luokka ...