ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 210




                                               

S/2010 J 1

S/2010 J 1 tai Jupiter LI on Jupiterin luonnollinen satelliitti. Sen löysi R. Jacobson, M. Brozović, B. Gladman ja M. Alexandersen vuonna 2010. Sillä kestää 2.02 vuotta mennä Jupiterin ympäri. Se on 3 km leveä.

                                               

Sinope (kuu)

Sinope on Jupiteria retrogradiseen suuntaan kiertävä, epäsäännöllinen kuu. Se löydettiin vuonna 1914. Nimensä kuu on saanut kreikkalaisesta mytologiasta najadi Sinopen mukaan. Nykyisen nimensä kuu sai vasta 1975. Ennen sitä se tunnettiin Jupiter ...

                                               

Sponde

Sponde on Jupiteria retrogradiseen suuntaan kiertävä, epäsäännöllinen, Pasiphae-ryhmän kuu. Sen löysi ryhmä Havaijin yliopiston astronomeja vuonna 2001. Kuu sai silloin väliaikaiseksi nimekseen S/2001 J 5. Sponde on läpimitaltaan noin 2 kilometri ...

                                               

Taygete (kuu)

Taygete on Jupiteria retrogradiseen suuntaan kiertävä, Carme-ryhmään kuuluva pieni ja epäsäännöllinen kuu. Sen löysi joukko Havaijin yliopiston astronomeja vuonna 2000. Se sai väliaikaiseksi nimeksi S/2000 J 9.Kuun läpimitta on noin 5 km ja se ki ...

                                               

Thebe

Thebe on Jupiterin kuu. Se on Jupiterista katsottuna neljäs kuu. Kuu löydettiin 5. maaliskuuta 1979 Voyager 1 -luotaimen kuvista. Myöhemmin huomattiin, että se näkyi jo 27. helmikuuta 1979 otetuista kuvista. Kuu on saanut nimensä kreikkalaisesta ...

                                               

Thelxinoe

Thelxinoe on Jupiteria retrogradiseen suuntaan kiertävä, epäsäännöllinen, Ananke-ryhmän kuu. Sen löysi ryhmä Havaijin yliopiston astronomeja vuonna 2003. Kuu sai silloin väliaikaiseksi nimekseen S/2003 J 22. Thelxinoe on läpimitaltaan noin 2 kilo ...

                                               

Themisto (kuu)

Themisto on yksi Jupiterin kuista. Themiston löysivät Charles T. Kowal ja Elizabeth Roemer 30. syyskuuta 1975. Themisto tunnetaan myös nimellä Jupiter XVIII. Kuu sai kuitenkin Themisto-nimensä vasta vuonna 2002, jolloin siitä saatiin tarkkoja mit ...

                                               

Thyone (kuu)

Thyone on Jupiteria retrogradiseen suuntaan kiertävä, epäsäännöllinen Ananke-ryhmän kuu. Sen löysi ryhmä Havaijin yliopiston tähtitieteilijöitä vuonna 2001. Kuu sai silloin väliaikaiseksi nimekseen S/2001 J 2. Nykyisen nimensä kuu sai kreikkalais ...

                                               

Danjonin asteikko

Danjonin asteikko on kuunpimennyksen aikana Kuun kirkkautta mittaava viisiportainen asteikko. Asteikko on nimetty ranskalaisen tähtitieteilijän André Danjonin mukaan. Danjonin asteita merkitään kirjaimella L ja niiden kuvaukset ovat Danjonin aste ...

                                               

Kuun etupuoli

Kuun etupuoli on se puoli Kuusta, joka näkyy Maahan. Se on Kuun pyörähdysajasta johtuen aina sama puoli, joskin Maahan näkyy eri aikoina kaiken kaikkiaan 59 prosenttia Kuun pinnasta. Käytäntönä on esittää kartoissa Kuun pohjoispuoli Maan pohjoise ...

                                               

Hiten

Hiten on ISASksen rakentama avaruusluotain. Se oli Japanin ensimmäinen kuuluotain. Se laukaistiin 24. tammikuuta 1990. Kun se meni Kuun ohi ensimmäisen kerran, se päästi irti pienen luotaimen, Hagoromon.

                                               

Kuukivi (Kuu)

Kuukivi on Kuun kiveä. Kuukiviä tulee Maahan meteoriitteina, ja niitä on kerätty myös Kuusta miehitetyillä ja miehittämättömillä kuulennoilla. Yhdysvaltalaiset ovat tuoneet Maahan yhteensä 382 kilogrammaa kuunäytteitä. Myös Neuvostoliiton Luna-oh ...

                                               

Kuun lyhytkestoiset ilmiöt

Kuun lyhytkestoiset ilmiöt tarkoittaa väitettyjä Kuun pinnalla tapahtuvia lyhytaikaisia ja nopeasti ohimeneviä muutoksia, joiden aiheuttajaa ei tunneta. Yleensä ne ovat kirkkaita pisteitä, välähdyksiä, utuja ja tilapäisiä värinmuutoksia. Useimmat ...

                                               

Kuun sirppi

Kuun sirppi on kuun vaihe, jolloin vain Kuun kapea reuna näkyy Auringon valaisemana. Kuun sirppi näyttää sirpin muotoiselta, sillä suurin osa Maahan näkyvästä kuunpinnasta on pimeänä. Kapeimman sirppivaiheen aikana näkyy silti himmeästi kuun vala ...

                                               

Kuun vaiheet

Kuun vaiheet ovat eri tapoja, joilla Kuu näyttäytyy Maahan. Kun Kuu liikkuu avaruudessa, sen asento suhteessa Aurinkoon muuttuu, jolloin vaihtuvat ne Kuun osat, jotka ovat Aurinkoa kohti. Aurinkoa kohti oleva puoli on valaistu, ja Auringon valais ...

                                               

Puolikuu

Puolikuu on Kuun vaihe, jolloin Aurinko valaisee puolet Maahan näkyvästä kuunpinnasta. Puolikuun aikana auringonvalo tulee Maasta nähden Kuun sivulta, valaisten Kuun puoliksi. Puolikuu näyttää puoliympyrän muotoiselta. Puolikuun vaihetta sanotaan ...

                                               

Rima Hadley

Rima Hadley on kiemurteleva kanavamainen muodostelma Kuussa. Se on luultavasti romahtanut ikivanha laavatunneli. Laakso sijaitsee Mare Imbriumin tasangon reunalla Apenniinien vuoriston lähellä. Amerikkalaisten kuualus Apollo 15 laskeutui sen lähe ...

                                               

Selenografia

Selenografia on Kuun pinnan ja sen fyysisten ominaisuuksien tutkimista. Historiallisesti selenografistien ensisijainen tarkoitus oli Kuun merien, kraattereiden, vuorijonojen nimeäminen ja muiden piirteiden tutkiminen. Kuitenkin jotkut Kuun alueet ...

                                               

Sädeviiru

Sädeviiru on joistain Kuun ja joidenkin muidenkin taivaankappaleiden törmäyskraattereista lähtevä kirkas sädemäinen muodostuma, joka on syntynyt törmäyksessä ulos viskautuneesta aineesta. Säteiden alueella on monesti niin sanottuja sekundaarisia ...

                                               

Taulukko Kuun vaiheista

Taulukko Kuun vaiheista vuosina 2005–2020. Kellonajat ovat UTC-aikaa Greenwichin aikaa. Suomessa kello on kaksi tai kesäajan voimassa ollessa kolme tuntia edellä UTC:tä. Joka 19. vuosi Kuun vaiheet sattuvat suunnilleen samoiksi päiviksi. Tämä huo ...

                                               

Täysikuu

Täysikuu on Kuun vaihe, jolloin Maahan näkyvä eli "maahan katsova" Kuun pinta on täysin Auringon valaisema. Kuu näyttää täysikuun aikaan pyöreältä. Täydenkuun aikaan Aurinko ja Kuu ovat jokseenkin vastakkaisilla puolilla maapalloa. Mikäli Aurinko ...

                                               

Uusikuu

Uusikuu on Kuun vaihe, jolloin Maahan näkyvä eli "maahan katsova" Kuun pinta on kokonaan vailla Auringon valaisua, koska Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta. Maahan Kuu näyttää siis kokonaan pimeältä. Kuuhun perustuvissa kalentereissa ...

                                               

Astenosfääri

Astenosfääri on Maan litosfäärin alla sijaitseva suuren viskositeetin kivikerros. Astenosfäärissä tapahtuu hitaita konvektiovirtauksia, jotka osaltaan saavat aikaan litosfäärilaattojen liikehdinnän. Astenosfääri alkaa eri kohdissa maankuorta 5–15 ...

                                               

Maan vaippa

Maan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä. Vaipan yläraja on Mohorovicic-pinta Moho noin 5–90 km syvyydessä. Alaraja on vaipan ja ulkoytimen välinen Gutenberg-rajapinta, noin 2 900 km syvyydessä. Tilavuudeltaan se vie noin ...

                                               

Maan ydin

Maan ydin on Maan osa, joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %. Ytimen aine on pääasiassa rautaa. Ydin on kaksikerroksinen: ulkoydin on nestemäisessä olomuodossa ...

                                               

Maankuori

Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros. Maankuori muodostaa Maan kokonaistilavuudesta alle prosentin ja massasta 0.4 prosenttia. Kuori sisältää kohtalaisen kevyitä materiaaleja, kuten piistä, alumiinista, kalsiumista, hapesta ja raudasta muod ...

                                               

Mesosfääri (Maan vaippa)

Mesosfääri on Maan vaipan alempi kerros. Astenosfäärin, suhteellisen sulan kerroksen, alla oleva mesosfääri on kiinteää, hyvin kuumaa ainetta. Mesosfäärin alla on Maan ydin, jonka ulompi osa on sulaa rautaa, ja sisempi osa kiinteää rautaa. Litosf ...

                                               

Maan troijalainen

Maan troijalaiset asteroidit ovat pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Maan radan Lagrangen pisteissä L4 ja L5. Ne ovat 1:1 rataresonanssissa planeetan kanssa. Troijalaisiksi niitä sanotaan siksi, että niiden radat ovat Maan suhteen samanla ...

                                               

2010 TK7

2010 TK 7 on pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa 1:1 rataresonanssissa Maan kanssa. Se on siis Maan troijalainen asteroidi. Se sijaitsee Maan radan L4 Lagrangen pisteessä. Se löydettiin Wide-field Infrared Survey Explorer-avaruusteleskoopilla v ...

                                               

Argyre Planitia

Argyre Planitia on laaja törmäyskraatteri Marsissa. Se on läpimitaltaan 892.93 kilometriä ja yli 5 kilometriä syvä. Argyre Planitia on Marsin toiseksi suurin kraatteri. Kraatterin nimi on peräisin Giovanni Schiaparellin vuonna 1877 laatimasta Mar ...

                                               

Bonneville-kraatteri

Bonneville on noin 200 metriä halkaisijaltaan oleva kraatteri Marsissa, noin 250 metrin päässä Mars-mönkijä Spiritin laskeutumispaikasta. Mönkijä ajettiin sen reunalle, mutta ei sisään, koska siellä ei ollut tutkijoita kiinnostaneita kalliopaljas ...

                                               

Burroughs (kraatteri)

Burroughs suurikokoinen kraatteri Marsissa, jonka sijainti on leveyspiirillä 72.5S, pituuspiirillä 243.1W, ja sen halkaisija on 112.69 km. Se on nimetty yhdysvaltalaisen kirjailijan Edgar Rice Burroughsin mukaan, joka kirjoitti romaaneja, joiden ...

                                               

Gusev-kraatteri

Gusev-kraatteri on venäläisen tähtitieteilijän Matvei Gusevin mukaan nimetty kraatteri Marsissa lähellä päiväntasaajaa. Kraatterin halkaisija on 160 km. Spirit-luotain laskeutui kraatteriin 3. tammikuuta 2004. Mönkijän tekemät havainnot viittaava ...

                                               

Hellas Planitia

Hellas Planitia eli Hellaksen allas on laaja törmäyskraatteri Marsissa. Se sijaitsee maahan hyvin näkyvän Syrtis Majorin eteläpuolella. Hellaksen löysi italialainen tähtitieteilijä Giovanni Schiaparelli 1800-luvun lopuilla. Hellas Planitia on luu ...

                                               

Isidis Planitia

Isidis Planitia on Marsissa oleva suuri tasanko, joka on muinainen valtava törmäyskraatteri. Sen lähellä on suuri tumma alue Syrtis Major. Isidis Planitiaa suurempia kraattereita ovat ainoastaan Hellas ja Argyre.

                                               

Jezero

Jezero on kraatteri Marsissa. Jezero oli Nasan avaruusmönkijä Perseverancen laskeutumispaikka. Kraatterin halkaisija on 45 kilometriä. lähde? Vuoden 2018 marraskuussa julkistettiin, että Perseverancen laskeutumispaikka tulee olemaan Jezero. Perse ...

                                               

Sleepy Hollow (kraatteri)

Sleepy Hollow on matala hiekkapohjainen kraatteri Marsissa lähellä Nasan Spirit-luotaimen laskeutumispaikkaa. Kraatterin halkaisija on 9 metriä. Kraatteri on ennen ollut syvempi, mutta se on täyttynyt tuulen lennättämästä hiekasta. Mönkijää ei aj ...

                                               

Marsin kuut

Marsilla on kaksi tunnettua kuuta, joiden nimet ovat Phobos ja Deimos. Asaph Hall löysi ne vuonna 1877. Kummatkin kuista ovat niin pieniä, ettei niiden painovoima muokkaa niitä pyöreiksi. Siksi ne ovatkin epäsäännöllisen muotoisia.

                                               

Deimos

Deimos on Phoboksen ohella toinen Marsin kuista. Deimos on Phobosia pienempi ja kauempana Marsista. Kuut löysi yhdysvaltalainen astronomi Asaph Hall vuonna 1877, Deimos löytyi ennen sisartaan, 12. elokuuta. Nimiä Phobos ja Deimos kuille esitti en ...

                                               

Phobos

Phobos on Deimoksen ohella toinen Marsin kuista. Se on Deimosta suurempi ja kiertää lähempänä Marsia, alle 6 000 kilometrin korkeudessa Marsin pinnasta. Aurinkokunnassa ei minkään muun kuun tiedetä kiertävän lähempänä planeettaa. Phoboksen ja Dei ...

                                               

John Carter (lehti)

John Carter oli vuosina 1978–1979 ilmestynyt sarjakuvalehti, jonka alaotsikko Atlanticin julkaistessa sitä oli Marsin sankari, ja kun julkaisijaksi tuli Lehtimiehet, alaotsikoksi tuli Avaruuden Tarzan. Lehteä ilmestyi kaikkiaan 12 numeroa. Sarjak ...

                                               

Mars on meidän

Mars on meidän on Philip K. Dickin vuonna 1964 ilmestynyt tieteisromaani. Teoksen on suomentanut WSOY:lle vuonna 1993 Matti Rosvall.

                                               

Plusmies

Plusmies on Frederik Pohlin vuonna 1976 ilmestynyt tieteisromaani. Teoksen on suomentanut Kari Nenonen. Teos on voittanut Nebula-palkinnon.

                                               

Tom ja Jerry: Raketilla Marsiin

Tom ja Jerry: Raketilla Marsiin on vuonna 2004 julkaistu yhdysvaltalainen animaatioelokuva. Elokuvan ohjasi Bill Kopp, joka toimi myös elokuvan käsikirjoittajana ja ääninäyttelijänä. Pääosaa esittivät Brad Garrett ja Kathryn Fiore.

                                               

Chryse Planitia

Chryse Planitia on Marsin päiväntasaajan pohjoispuolella sijaitseva tasanko. Se on läpimitaltaan 1 542 kilometriä ja syvyydeltään 2.5 kilometriä. Sen oletetaan olevan vanha törmäyskraatteri. Chryse Planitialla näkyy jälkiä veden aiheuttamasta ero ...

                                               

Elysium Planitia

Elysium Planitia on toiseksi suurin tuliperäinen alue Marsissa. Alueella sijaitsevat tulivuoret Hecates Tholus, Elysium Mons ja Albor Tholus. Alue on saanut nimensä antiikin mytologian Elysionin kentistä. Mars Express -satelliitti otti vuonna 200 ...

                                               

Vastitas Borealis

Vastitas Borealis on Marsin valtava pohjoinen alanko, joka on halkaisijaltaan 2 002.91 kilometriä ja sijaitsee 4–5 km Marsin säteen alapuolella. Sen uskotaan olevan valtava muinainen törmäyskraatteri ja entinen merenpohja. Siellä sijaitsee Marsin ...

                                               

Marsin troijalainen

Marsin troijalaiset asteroidit ovat pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Marsin radan Lagrangen pisteissä L4 ja L5. Ne ovat 1:1 rataresonanssissa planeetan kanssa. Troijalaisiksi niitä sanotaan siksi, että niiden radat ovat Marsin suhteen s ...

                                               

5261 Eureka

5261 Eureka on pikkuplaneetta joka on 1:1 rataresonanssissa Marsin kanssa, eli sen kiertoaika suunnilleen sama kuin Marsin. Se sijaitsee planeetan radan L5 Lagrangen pisteessä. Se on siis Marsin troijalainen asteroidi. Eurekan löysivät D. H. Levy ...

                                               

Alba Patera

Alba Patera on valtava kilpitulivuori Marsissa, Tharsis-ylängön pohjoispuolella. Alba Patera on läpimitaltaan suunnattoman suuri, noin 1 600 kilometriä, ja se onkin pinta-alaltaan laajin tulivuori koko Aurinkokunnassa. Laajuudestaan huolimatta vu ...