Back

ⓘ Periaatteet - Filosofian periaatteet, Huygensin periaate, harhaoppisten arvioimiseksi, Rochdalen periaatteet, Keskustelun periaatteet, Fermat’n periaate ..




                                               

Filosofian periaatteet

Filosofian periaatteet on René Descartesin kirjoittama filosofinen tutkielma. Se julkaistiin latinaksi vuonna 1644 ja ranskaksi nimellä Principes de philosophie vuonna 1647. Descartesin tavoitteena oli korvata Aristoteleen filosofia ja perinteinen skolastinen filosofia, jota tuohon aikaan harjoitettiin yliopistoissa. Teos on jaettu neljään osaan: Inhimillisen tiedon periaatteista. Aineellisen todellisuuden periaatteista. Maasta, tutkielma Maan koostumuksesta. Näkyvästä maailmasta, tutkielma maailmankaikkeuden koostumuksesta.

                                               

Huygensin periaate

Huygensin periaate tai Huygensin–Fresnelin periaate on aallon etenemisen kuvailuun käytetty tarkastelutapa. Sen mukaan jokainen etenevän aaltorintaman piste toimii uuden aallon, ns. alkeisaallon lähteenä. Periaate on nimetty alankomaalaisen fyysikon Christiaan Huygensin ja ranskalaisen Augustin Jean Fresnelin mukaan. Huygensin periaate tarkoittaa sitä, että etenevää aaltoa voidaan pitää jokaisesta aaltoliikkeen jo läpäisemästä väliaineen pisteestä lähteneiden alkeisaaltojen summana. Tämä näkökulma auttaa ymmärtämään useita aaltoliikkeen ilmiöitä kuten diffraktiota. Sen avulla voidaan johta ...

                                               

Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi

Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi on Tertullianuksen kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka nimensä mukaisesti esittää ne periaatteet, joiden perusteella harhaopit voidaan erottaa oikeasta kristillisestä opista. Teoksessa esitetään muun muassa ensimmäistä kertaa apostolisen seuraannon periaate.

                                               

Rochdalen periaatteet

Rochdalen periaatteet ovat kansainvälisen osuustoimintaliikkeen käyttämiä toimintaperiaatteita. Tarinan mukaan ne olisi alun perin kehitetty maailman ensimmäisenä osuuskauppana pidetyn, vuonna 1844 perustetun Rochdale Society of Equitable Pioneers -osuuskunnan piirissä Britanniassa, mutta todellisuudessa ne muotoutuivat vähitellen käytännön toiminnan kautta ja niitä oli välillä enemmän, välillä vähemmän kuin ne tunnetut seitsemän pääperiaatetta, jotka hyväksyttiin vuonna 1937 Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n periaatteiksi ruotsalaisen Anders Örnen toimittamina: demokraattinen halli ...

                                               

Keskustelun periaatteet

Keskustelun periaatteet eli keskustelumaksiimit esitti englantilainen kielifilosofi Herbert Paul Grice luentosarjassaan Logic and Conversation vuonna 1967. Keskustelun periaatteiden tutkimus kuuluu kielitieteellisen pragmatiikan alaan.

                                               

Fermat’n periaate

Fermat’n periaate on optiikkaan liittyvä periaate, jonka mukaan valo kulkee kahden pisteen välillä nopeinta mahdollista reittiä pitkin. Ennen ajateltiin valon kulkevan Heron Aleksandrialaisen määritelmän mukaisesti kahden pisteen välillä lyhintä mahdollista reittiä. Tutkittaessa valonsäteen etenemistä rajapintojen läpi oletus kuitenkin todettiin vääräksi. Pierre de Fermat esitti asiaan vuonna 1662 kirjeessään Marin Cureau de la Chambrelle ratkaisun, joka nykyään tunnetaan klassisena Fermat’n periaatteena. Fermat’n periaatetta käytetään kuvattaessa valon heijastumista ja taipumista. Huygens ...

                                               

Le Châtelier’n periaate

Le Châteliern periaate ilmaisee kemiallisen tasapainoreaktion siirtymissuunnan häirittäessä reaktion termodynaamista tasapainotilaa. Jos tässä tasapainotilassa olevaan reaktioseokseen vaikuttaa jokin ulkoinen muuttuja kuten paine, lämpötila tai reaktion ainesosan konsentraatio, pyrkii reaktio kulkemaan siihen suuntaan, jossa häiriö lievenee. Toisin sanoen reaktion tasapainoasema muuttuu ulkoisen häiriön seurauksena siten, että häiriön vaikutus poistuu. Periaatteen keksi v. 1884 ranskalainen kemisti Henry Louis Le Châtelier.

                                               

Antrooppinen periaate

Antrooppinen periaate, tarkoittaa väitettä, joka voidaan muotoilla seuraavasti: jotta kaikkeuden ominaisuuksia voitaisiin havaita, niiden tulee olla sellaisia, että havaitsijoita voi olla olemassa.

                                               

Pareton periaate

Pareton periaate on Pareto-jakaumien erityistapaus, jonka mukaan missä tahansa ilmiössä 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä. Italialainen Vilfredo Pareto tutki vaurauden jakautumista suhteessa väestöön 1800-luvun Englannissa alkaen kesästä 1897. Tutkimusten tuloksena syntyi epäoikeudenmukaisen jakautumisen teoria, ja Pareton havainto tunnetaan nykyään 80/20-sääntönä. Englantilainen George Zipf havaitsi kielitieteellisissä tutkimuksissaan vuonna 1949 Pareton vaurauskäyrää vastaavan ilmiön hyvin pientä osaa kielen sanastosta käytetään erittäin paljon ja hyvin suurta osaa vastaavasti eri ...

                                               

Riittävän perusteen periaate

Riittävän perusteen periaate on ontologinen periaate, joka sanoo, että mitä tahansa tapahtuukin, tapahtuu syystä: toisin sanoen mikään asiaintila ei voi vallita eikä mikään väittämä voi olla tosi, ellei ole riittävää syytä, miksi asia ei olisi toisin. Periaate on tavallisesti laitettu Gottfried Leibnizin nimiin, vaikkakin ensimmäinen joka käytti sitä oli antiikin kreikkalainen Anaksimandros. Leibniz käytti periaatetta kirjeenvaihdossaan Isaac Newtonin ja Samuel Clarken kanssa. Vaihtoehtoisia muotoiluja: Jokaiselle tapahtumalle T, olettaen että T tapahtuu, on olemassa riittävä perustelu, mi ...

                                               

Vähimpien oikeuksien periaate

Vähimpien oikeuksien periaate eli pienimmän oikeuden periaate on tietoturvallisuuteen liittyvä käsite, jonka mukaan tietojärjestelmän käyttöoikeudet tulee rajata suppeimpiin mahdollisiin oikeuksiin, joilla käyttäjä tai prosessi kykenee suoriutumaan sille määrätystä tehtävästä. Käyttöoikeudet tulee rajata myös ajallisesti lyhyimpään mahdolliseen ajanjaksoon, jonka aikana tehtävä voidaan suorittaa. Vähimpien oikeuksien periaatteen tarkoitus on rajata virheistä ja tarkoituksellisesta haitantehosta syntyvät vahingot mahdollisimman pieniksi. Tämän avulla muun muassa haittaohjelmien ja krakkerie ...

                                               

Periaate

                                               

Armeliaisuusperiaate

Armeliaisuusperiaate on argumentointiin liittyvä periaate, jonka mukaan väittämä on tulkittava sen vahvimmassa mahdollisimmassa muodossa. Vastapuolen ei tule katsoa syyllistyneen valehteluun, epäjohdonmukaisuuteen tai argumentointivirheeseen, jos myönteisempikin tulkinta on mahdollinen. Toisin sanoen vastapuolen oletetaan kykenevän ja pyrkivän loogisesti pätevien, asiasisällöltään paikkansapitävien perustelujen esittämiseen, jos ei ole erityistä syytä olettaa toisin. Armeliaisuusperiaatetta voidaan soveltaa sekä yksittäisiin argumentteihin että niiden esittäjiin. Armeliaisuusperiaatteen ta ...

                                               

Betteridgen laki

Betteridgen laki on brittiläisen journalistin Ian Betteridgen mukaan nimetty periaate, jonka mukaan ”kysymysmerkkiin päättyvään otsikkoon vastaus on poikkeuksetta ei”. Betteridgen laki on luonteeltaan lähinnä leikillinen, eikä sitä ole tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi. Ian Betteridgen mukaan journalistit käyttävät kysymysmerkkiä ennen kaikkea tyhjänpäiväisten, vailla todellista asiasisältöä olevien artikkelien otsikointiin. Laki ei luonnollisesti päde otsikoihin, joiden kysymyksiin ei voi vastata myönteisesti eikä kielteisesti, kuten "Miksi Suomeen ei investoida?" Betteridgen laki ...

                                               

Finaglen laki

Finaglen laki voidaan summata: Kaikki mikä voi mennä vikaan, yleensä menee ja huonoimmalla mahdollisella hetkellä Nimitystä "Finaglen laki" käytti ensi kerran John W. Campbell, Jr., Astounding Science Fiction myöh. Analog -lehden päätoimittaja. Hän käytti sitä yleisesti pääkirjoituksissaan 1940-luvulta 1960-luvulle, mutta nimitys ei koskaan yleistynyt samaan tapaan kuin Murphyn laki. Myöhemmin nimitystä "Finaglen laki" teki tunnetuksi tieteiskirjailija Larry Niven sarjassaan Tunnettu Avaruus.

                                               

Hanlonin partaveitsi

Hanlonin partaveitsi on sääntö, jonka mukaan ei ikinä pitäisi selittää pahantahtoisuudella sitä, minkä voi selittää yhtä lailla tyhmyydellä. Sanonnasta on eri muunnelmia. Robert J. Hanlonin versio, josta sääntö on saanut nimensä, kuuluu: Never attribute to malice that which can be adequately explained by stupidity. Hanlonin partaveitsi on Finaglen lain sivumuunnelma.

                                               

Kahden käsittelijän periaate

Kahden käsittelijän periaate tai kahden henkilön sääntö on valvontajärjestelmä, jonka tarkoituksena on turvata korkea turvallisuuden taso erityisesti välttämättömille kriittisille materiaaleille tai operaatioille. Tämän säännön pohjalta kaikki sisäänpääsy ja toimenpiteet vaativat kahden valtuutetun henkilön läsnäoloa kaikkina aikoina. Tilinpidossa sääntö tunnetaan neljän silmän periaatteena, joka tarkoittaa, että maksutapahtuman toimenpiteitä voi tehdä vähintään kaksi henkilöä yhdessä.

                                               

Kapteeni uppoaa laivansa mukana

Kapteeni uppoaa laivansa mukana on merenkulun periaate, jonka mukaan laivan upotessa aluksen päällikkö jää alukselle ja pelastautuu vasta kaikkein viimeisenä tai ei lainkaan. Periaate on tullut kuuluisaksi varsinkin vuoden 1912 RMS Titanicin uppoamisesta. Merenkulun turvallisuutta säätelevä kansainvälinen SOLAS-sopimus ei velvoita kapteenia jäämään viimeiseksi, mutta joidenkin maiden lainsäädäntö velvoittaa siihen. Suomen merilaki ei sisällä tällaista ehdotonta velvoitetta, sillä sen mukaan päällikkö saa merihädässä jättää aluksen, jos hänen henkensä on vakavassa vaarassa. Ajatus kapteenin ...

                                               

Murphyn laki

Murphyn laki on Yhdysvaltain armeijan kapteeni Edward A. Murphyn mukaan nimetty periaate, jonka mukaan ”jos jonkin asian voi tehdä monella tavalla ja näistä tavoista yksi johtaa onnettomuuteen, ennen pitkää joku tekee asian sillä tavalla”. Lyhyemmässä ja ehkä tunnetummassa muodossa periaate kuuluu ” jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen ”. Murphy työskenteli sotilasinsinöörinä koelentoprojektien parissa ja huomasi tapahtuneista onnettomuuksista, että onnettomuudet estää parhaiten varmistamalla, ettei mikään voi mennä vikaan. Laki sai alkunsa vuonna 1949 Edwardsin lentotukikohdassa ...

                                               

Naiset ja lapset ensin

Naiset ja lapset ensin on periaate, jonka mukaan onnettomuustilanteessa, kuten laivan upotessa, pyritään pelastamaan ensimmäisinä naiset ja lapset ja vasta viimeisinä aikuiset miehet, jos kaikkien pelastuminen ei vaikuta todennäköiseltä. Sitä on pidetty osoituksena miesten ritarillisuudesta. ”Naiset ja lapset ensin” -periaatteen soveltaminen merionnettomuuksissa on todellisuudessa harvinaista, mutta se on tullut kuuluisaksi varsinkin vuoden 1912 RMS Titanicin uppoamisesta. Kansainvälinen merioikeus ja merenkulun turvallisuutta säätelevä SOLAS-sopimus eivät tunne koko periaatetta eivätkä ke ...

                                               

Occamin partaveitsi

Occamin partaveitsi on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita yksinkertaisin. Occamin partaveitsi on saanut nimensä englantilaisen fransiskaaniveli ja filosofi Vilhelm Occamilaisen mukaan. Nimitys ”partaveitsi” viittaa ajatukseen siitä, että periaate leikkaa teoriasta pois ylimääräiset oletukset tai teorian olettamasta ontologi ...

                                               

Sturgeonin laki

Sturgeonin laki on lentävä lause, jonka mukaan 90 prosenttia mistä tahansa on roskaa. Periaatteen mukaan ei ole yllättävää, että jonkin lajityypin, tuoteryhmän, ammattikunnan tai tieteenalan edustajista suurin osa on heikkolaatuisia, eikä keskimääräisestä huonoudesta siten voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä. Lain muotoili tieteiskirjailija Theodore Sturgeon 1950-luvun alussa vastauksena väitteisiin, jotka tuomitsivat koko tieteiskirjallisuuden sen heikoimpien edustajien perusteella. Sturgeonin mukaan suurin osa science fictionista on kyllä huonoa, mutta samaa voitaisiin sanoa mistä tahan ...

                                               

Tahattomien seurausten laki

Yhteiskuntatieteissä tahattomilla seurauksilla tarkoitetaan tuloksia, jotka eivät tapahtuneet tahallisesti tai määrätietoisen toiminnan vaikutuksena. Termi tuli suosituksi yhdysvaltalaisen sosiologin Robert K. Mertonin myötävaikutuksella 1900-luvulla. Tahattomat seuraukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Odottamaton haitta: negatiivinen, menettelytavan odottamaton haittavaikutus sen tarkoitetun hyödyn lisäksi. Odottamaton hyöty: positiivinen, odottamaton etu kutsutaan myös onneksi, serendipisyydeksi tai pudokkaaksi. Kieroutunut tulos: turmiollinen vaikutus, tuottaa päinvastaisia tuloksia, m ...